sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Asfalttikanava?

Lehtitietojen ja investointisuunnitelman mukaan kaupunki aloittaa oman osuutensa Päijänrannassa vuoden alusta, vaikka ei tiedetä aloitetaanko maanomistajan osalta kunnallistekniikan rakentamista koskaan.

Kaupungin sivuilta maankäyttösopimus, sopimuskohta 7. KUSTANNUKSET JA VAKUUDET

Onko maanomistaja luovuttanut sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tai viimeistään ennen Päijänrannan asemakaavan hyväksymistä kunnalle vakuuden tai omavelkaisen takauksen???

Päijänrannan asemakaavoituksen kunnallistekniikan maanomistajavakuudet ovat vakuuksia myös siitä, että alue todella rakennetaan, jos kaupunki kerta siirtää tien ja tekee satama-alueen parkkipaikkoineen ja valoineen.

Onko vakuus sisässä, vai onko tulossa Himokseen uusi "kanavahanke", asvalttikanava?

Kysymysten sunnuntai !!!

Kylpylän aiesopimus:
Kuka valtuutetuista on saanut kylpylän aiesopimuksen?
- Sen on voinut erikseen pyytää, mutta sitä ei ole saanut.

Ja kuka on lukenut?
- Tallukassa paperi kiersi pöydissä. Noin puolet valtuutetuista oli paikalla ja pystyikö sopimusta oikeasti lukemaan kesken muuta kokousta, mielestäni ei.

Kuka on hyväksynyt 8.10.2015 tehdyn kylpylän aiesopimuksen?
- Ei sitä ole voinut kukaan hyväksyä, kun se ei ole ollut minkään päätöselimen esityslistalla ennen sitä, eikä julkisesti nähtävänä.

Kaupunginhallitus on 16.6.2015, ennen kuin aiesopimus on 8.10.2015 allekirjoitettu, päättänyt esittää valtuustolle, että varaa 4,45 M€ Himoksen alueen kehittämishankkeeseen. Kaupunginhallituksen päätöksessä ei ole mitään aiesopimuksen vuokraehdosta, eikä päätöksestä ei ole voinut valittaa, koska se on valmisteleva päätös.

Kylpylän tontin vuokrasopimuksen vuosivuokran määrä:
Kylpylän tontin arvo on tällä tietoa noin 3 000 000 € ja Jämsän kaupunki tulee perimään vuosivuokraa 7,5 %. Jos aiesopimuksessa lukee, että enintään 75 000 €, niin se on vain 1/3 oikeasta vuokrasta. Oikea vuokran suuruus 3 000 000 eurolle on enintään 225 000 €/v. Eli miksi nyt käytetään prosenttilukua 2,5 %?

Tekninen lautakunta hyväksyy aikanaan vuokrasopimuksen. Se ei tule valtuustoon. Hallitus voi kyllä käyttää otto-oikeutta. Mutta lienee niin ettei käytä.

Kunnallistekniikka:
Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita?
- Isot kunnallistekniikkaan kohdistuneet muutokset maksaa maankäyttösopimuksen mukaan kylpyläyhtiö, maksettava summa perustuu valtuuston päättämään maankäyttösopimuksen malliin..

Ehkä nämä ovat vain asioita, joihin ei ole virallisia vastauksia? 

Mielipide - 75000 € vs. 225000 €

Arvoisat Jämsän kaupungin valtuutetut

Olemme yhdessä yksimielisesti hyväksyneet valtuustossa 22.06.2015 § 54 "Himoksen kylpylähanke ja kaupungin osallistuminen alueen kehittämiseen" -kokonaisuuden.

Hyväksyn sen edelleenkin esityslistan ja valtuustossa esitetyn aineiston sekä päätöksen pöytäkirjan mukaisesti.

http://dynasty.jamsa.fi/kokous/2015761-3.HTM

Olen valtuutettuna erikseen kaupungilta pyytämällä hankkinut Jämsän kaupungin, Holiday Club Resorts Oy:n ja Tobermore Oy:n sekä Lemminkäinen talo Oy:n "Aiesopimuksen 12.10.2015".

Aiesopimuksessa "4.2 Maan vuokraaminen" kohdan mukainen vuosivuokra "enintään 75 000 euroa/vuosi", ei ole valtuustossa esitetyn aineiston mukainen, jos vuokrattavan maan hankintahinta kaupungille on aiesopimuksen mukainen 3 000 000 euroa. Valtuustossa esiteltiin kaupungin käyttämäksi vuosivuokraksi 7,5 % pääomasta, joka pääoma on vuokra-alueen hankintahinta 3 000 000 euroa. Siis vuosivuokra olisi tässä tapauksessa enintään 225 000 euroa/vuosi.

Onko ko. aiesopimus kohdan 4.2 "Maan vuokraaminen" osalta kaupunkia sitova, koska sitä ehtoa ei ole kaupunginhallitus 16.06.2015 § 223, eikä siten valtuustokaan 22.06.201 § 54 mitenkään käsitellyt tai hyväksynyt.

Valtuuston vahvistamat Maankäyttösopimuksen ehdot 5 ja 7

Tutkimus jatkuu...

Ohessa alla on kursiivilla valtuuston vahvistamat Maankäyttösopimukset ehdot kohdat 5 ja 7.

Ja sen perusteella voikin kysyä seuraavaa:
Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita?

Ja sitten kannattaa lukea oheinen tarkkaan.

---
5. KUNNALLISTEKNIIKAN SEKÄ YLEISTEN ALUEIDEN RAKENTAMINEN, KUNNOSSAPITO JA KORVAUKSET

5.1 Sopimusalueen kunnallistekniikka
Kunta sitoutuu toteuttamaan Sopimusalueen katujen/pysäköintialueiden/ lähivirkistysalueiden ja niiden leikkikentän/puistojen suunnittelun ja rakentamisen. Rakentaminen pitää sisällään myös katuvalaistuksen ja siihen liittyvän sähköliittymän, katunimikyltit, liikennemerkit ja tarvittavat opastaulut sekä jäteveden pumppaamojen ja paineenkorotusasemien sähköliittymät. Asemakaava-alueen katujen kunnossa- ja puhtaanapidosta noudatetaan mitä laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) säätää. Toteutettu kunnallistekniikka jää kunnan omaisuudeksi.

Infra sitoutuu toteuttamaan Sopimusalueen vesihuollon samanaikaisesti katujen rakentamisen yhteydessä. Vesihuollon kunnossapidosta Infra huolehtii yleisenä vesihuoltolaitoksena. Toteutettu vesihuolto jää Infran omaisuudeksi.

Kunnallistekniikan todelliset Kunnalle ja Infralle aiheutuneet toteuttamiskustannukset (suunnittelu-, valvonta- ja rakentamiskustannukset) veloitetaan Maanomis-tajalta. Maanomistajalta perittävät vesihuollon rakentamiskustannukset sisältävät 50 % ko. toteutusalueen rakennusoikeuksien mukaisista vesijohdon ja jätevesiviemärin liittymismaksuista. Edellä mainitut alueet ja rakenteet suunnitellaan ja rakennetaan Kunnan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti kohdassa 8. esitetyssä aikataulussa.

5.2 Kunnallistekniikan runko-osuudet
Kunta sitoutuu toteuttamaan Sopimusalueen liittävän vesihuollon runkolinjan suunnittelun ja rakentamisen omalla kustannuksellaan.

5.3 Vesihuollon liittymismaksut
Infra perii rakennusluvan hakijalta ja/tai tontin omistajalta luvan myöntämisen mukaan kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesta vesijohdon ja jätevesiviemärin liittymismaksusta 50 % (edellyttäen, että vesihuollon rakentamiskustannukset kattavat vähintään puolet alueen liittymismaksuista). Liittymismaksuissa huomioidaan aiemmat sopimukset liitteen 1. mukaisesti.

7. KUSTANNUKSET JA VAKUUDET
Maanomistaja maksaa Kunnalle ja Infralle tämän sopimuksen mukaisesti toteutettavien kunnallistekniikan kustannusten korvauksena arviona yhteensä XXXXX € (arvio ilman alv:a). Kustannukset korvataan todellisten kustannusten mukaisina. Ennen kunkin kohdealueen rakentamisen kilpailuttamista Maanomistaja maksaa Kunnalle ja Infralle 10 % kohdealueen arvioiduista kustannuksista ennakkomaksuna. Ennen rakennusurakoiden allekirjoittamista maanomistaja maksaa Kunnalle ja Infralle urakan maksuerätaulukon mukaisen 2. maksuerän. Samalla tarkistetaan kokonaiskustannusarviota ja vakuuksia urakkahintojen vaikutuksella. Maanomistaja maksaa loppuosan kustannuksista urakoiden maksuerien mukaisesti.

Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Maanomistaja luovuttaa sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tai viimeistään ennen asemakaavan hyväksymistä Kunnalle XXXXX euron suuruisen omavelkaisen takauksen, joka tulee vaihtaa vakuudeksi ennen kunkin kohdealueen rakentamisen aloittamista (takaukset ja vakuudet kattavat kokonaisvakuutena sekä Kunnan että Infran toteuttamisosuudet). Vakuudeksi hyväksytään joko raha- tai vakuuslaitoksen antama omavelkainen takaus, rahalaitokseen tehty rahatalletus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus. Talletustodistukseen tai muuhun irtaimeen panttiin on liitettävä pantinantajan panttaussitoumus ja talletustodistukseen lisäksi pankin sitoumus säilyttää tilaajalle panttioikeus talletukseen. Kunnalla on oikeus realisoida annettu vakuus Kunnan tai Infran erääntyneiden saatavien maksamiseksi. Vakuutta vapautetaan maksettujen rakennuskohteiden kustannuksia vastaavasti. Viivästyskorkona käytetään korkolain mukaista viivästyskorkoa.
---

lauantai 28. marraskuuta 2015

Himoksen kylpyläasemakaavan kunnallistekniikka talousarviossa?

En kyllä nielaissut saamaani vastausta, koska olen valtuutettuna epäselvyytenä kysynyt vaan ja ainoastaan tämän uuden kylpylähankkeet kunnallistekniikan ratkaisuista ja ja kustannuksista, kun tulevan kaupunginvaltuuston kokouksen 30.11.2015 listalla on hyväksyttävänä kaupungin talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 sekä investointisuunnitelma vuosille 2016-2019. Linkistä löytyy lähes sadan sivun tietopaketti.

Kommentoin kursiivilla kaupungin sitaateissa olevaa vastausta kaupungilta;
---
"Himokselle menevistä runkojohdoista ja niiden kustannuksista vastaa Jämsän Vesi liikelaitos. Himoksen alueella omalla toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaa Himos-Infra Oy."
---
Siitä ei ole valtuutetulle epäselvää.
---
"Jämsän Vedellä ja Himos-Infralla on sopimus vesihuollon järjestämisestä. Jämsän Vesi toimittaa Himos-Infralle sen tarvitseman puhtaan veden ja ottaa vastaan alueelta tulevan jäteveden."
---
Siitäkään ei ole valtuutetulle epäselvää.
---
"Himoksen vesihuollon yleissuunnitelman päivittäminen on käynnissä. Jämsän Veden talousarviossa on varattu vuosille 2016 ja 2017 määräraha runkolinjojen jatkamiseen Nakkerpohjasta Kaipolanväylälle."
---
Siitäkään ei ole epäselvää, vaikkakin Himoksen vesihuollon yleissuunnitelma on juuri päivitetty voimaan tulleiden kaikkien ydinalueen asemakaavojen myötä sekä Himos - Nakkerpohja - Jämsä runkolinjan osalta, mitä Himoksen pää on jo sen suunnitelman mukaan rakennettu.
---
"Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita. Kylpylä ja huoneistohotellit maksavat taksan mukaiset liittymismaksut."
---
Tämä asia oli valtuutetulle epäselvä, mutta nyt sitten selvä, että tulevan kylpylähotellin asemakaavan maankäyttösopimuksessa Himos-Inra Oy sitoutuu rakentamaan kylpylän kaava-alueen ns. tonttiliittymät. Silloinhan, aivan oikein kylpylä ja huoneistohotelli maksavat rakennusluvan yhteydessä taksan mukaiset liittymismaksut Himos-Infra Oy:lle, joka on maankäyttösopimuksen osapuoli.
---
"Jämsän Vesi liikelaitos maksaa tietenkin omat rakentamisensa ja Himos-Infra Oy omansa. Jämsän Veden tulot koostuvat käyttömaksuista, perusmaksuista ja liittymismaksuista. Verorahoilla ei siis tueta Jämsän Vettä, eikä Himos-Infraa. Himoksen alueen runkolinjojen lisärakentaminen ei yksin johdu kylpylästä, vaan Himoksen alueelle on tulossa runsaasti muutakin rakentamista. Investoinnit selviävät talousarviosta."
---
En valtuutettuna löytänyt kysymiäni kaupungin vesihuollon rakentamisia, koska ne olivat Jämsän Veden ja Himos-Infra Oy:n vastuulla.
---
"Jämsän Vesi liikelaitoksen Himoksen vesihuoltohankkeet on esitetty talousarviokirjassa seuraavasti:
”Mikäli kylpylästä tehdään investointipäätös, hanke sisältää vesi- ja jätevesirunkolinjojen jatkamisen Nakkerpohjasta Jämsän keskustaan. Sammallahdentien siirto aiheuttaa runkolinjojen rakentamista”.

"Himoksen vesihuoltohankkeisiin on talousarviossa vuodelle 2016 varattu 400.000 euroa ja taloussuunnitelmassa 600.000 euroa vuodelle 2017."
---
Näitä asioita en kysynyt, koska kysymykseni koski Himoksen kylpyläasemakaavan kunnallistekniikan vesihuollon rakentamisen kustannuksista, koska niitä ei ollut maanantaina 30.11.2015 valtuustossa hyväksyttäväksi esitetyssä talousarviossa vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2016-2018, eikä investointisuunnitelmassa vuosille 2016-2019.

Tämä on elämää. Yöunet on koetuksella. Tämä on valtuutetun arkea, kun sen tosissaan ottaa.

Kristallipallossa ei näy yhtään kepeämpiä aikoja...

Kylpylästä ei tulekkaan kuivapesulaa

Täytyy todeta, että jonkun asian etsiminen Jämsän kaupungin 2016 talousarviosta on välillä salapoliisin hommaa. Saamani vastauksen perusteella raha löytyy talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.

Alla saamani vastaus kursiiivilla, joka on myös monelle yleissivistystä - Jämsän Vesi liikelaitos vs. Himos Infra.

- - -
Himokselle menevistä runkojohdoista ja niiden kustannuksista vastaa Jämsän Vesi liikelaitos. Himoksen alueella omalla toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaa Himos-Infra Oy.

Jämsän Vedellä ja Himos-Infralla on sopimus vesihuollon järjestämisestä. Jämsän Vesi toimittaa Himos-Infralle sen tarvitseman puhtaan veden ja ottaa vastaan alueelta tulevan jäteveden.

Himoksen vesihuollon yleissuunnitelman päivittäminen on käynnissä. Jämsän Veden talousarviossa on varattu vuosille 2016 ja 2017 määräraha runkolinjojen jatkamiseen Nakkerpohjasta Kaipolanväylälle.

Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita. Kylpylä ja huoneistohotellit maksavat taksan mukaiset liittymismaksut.

Jämsän Vesi liikelaitos maksaa tietenkin omat rakentamisensa ja Himos-Infra Oy omansa. Jämsän Veden tulot koostuvat käyttömaksuista, perusmaksuista ja liittymismaksuista. Verorahoilla ei siis tueta Jämsän Vettä, eikä Himos-Infraa. Himoksen alueen runkolinjojen lisärakentaminen ei yksin johdu kylpylästä, vaan Himoksen alueelle on tulossa runsaasti muutakin rakentamista. Investoinnit selviävät talousarviosta.


Jämsän Vesi liikelaitoksen Himoksen vesihuoltohankkeet on esitetty talousarviokirjassa seuraavasti: ”Mikäli kylpylästä tehdään investointipäätös, hanke sisältää vesi- ja jätevesirunkolinjojen jatkamisen Nakkerpohjasta Jämsän keskustaan. Sammallahdentien siirto aiheuttaa runkolinjojen rakentamista”.

Himoksen vesihuoltohankkeisiin on talousarviossa vuodelle 2016 varattu 400.000 euroa ja taloussuunnitelmassa 600.000 euroa vuodelle 2017.
- - -

torstai 26. marraskuuta 2015

Kysymys talousarviosta ja -suunnitelmasta

Maanomistajat maksavat asemakaava-alueen katu- ja kunnallistekniikan tekemänsä
"maankäyttösopimuksen" mukaan.

Kaupunki on Himoskylä asemakaavan maanomistaja, joten on myös maksaja. Kaavaan kuluu myös Länsihimoksentien ja Himoshuipuntien risteysjärjestely.

Kylpylän aiesopimuksessa tontin ostoon menee 3 M€.

Talousarviossa 
- LP 1 ja LP 2 parkkipaikkoihin 1,050 M€
- sekä hidastusosuuteen 0,3 M€ 
- ja Kuikkajärven purkuojaan 0,1 M€, 
eli YHTEENSÄ 1,45 M€. 

Miten sinne kylpylään viedään vesihuolto ja kuka sen maksaa???
Vai tuleeko kylpylästä kuivapesula?

Katso sivut 34-36.

Jämsän Terveys ottaa kokonaisvastuun - Mitä tarkoittaa?

Insinöörin on otettava rautalankaa väänneltävä hetken ja lopuksi on piirrettävä kuva.

Miksi tätä asiaa aukaisen, niin se johtuu siitä, että valtuustossa ei asiaa oikein ymmärretä. Paljon tulee olemaan keskustelua. Kokemuksesta tiedän, että itse asiasta ei osata edes puhua, vaan sen vierestä sekä "kovaa ja korkeelta".

Sote -lautakunnan pöytäkirjasta selviää koko asia. Alla on kursiivilla yhteenveto sanasta sanaan, ja se löytyy on Jämsän kaupungin sivuilta.
- - -
Sopimuksen muuttaminen siten, että kokonaisvastuu annetaan Jämsän Terveys Oy:lle Jokilaakson Terveys Oy:n tuottamien palvelujen osalta palvelusopimuksessa sovittua aikaisemmin on kaupungin edun mukaista ja siitä tulee selviä toiminnallisia ja taloudellisia hyöty- jä kaupungille: kahden laajan, vähimmäisvaatimuksiltaan ja laatuvelvoitteiltaan hyvin erilaisen sopimuksen seuranta ja valvonta työllistää tällä hetkellä niin sosiaali- ja terveystoimessa kuin talous- ja yleishallinnossakin huomattavasti enemmän kuin yhden sopimuksen valvonta. Kokonaisvastuun aikaistamisella palveluita tuottaisi vain yksi taho ja palvelusopimuksen mukainen hinta olisi kiinteä kokonaishinta ja se sisältäisi kaikki palvelusopimuksen mukaiset toiminnasta aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta niitä kustannuksia, joita ei voida siirtää yritykselle. Tällä hetkellä Jokilaakson Terveys Oy:n hinta ei ole koko sopimuksen osalta kiinteä, se perustuu suoritehintoihin eikä sisällä taloudellista vastuuta kokonaistoiminnasta. Myös hinnankorotusperusteet ovat erilaiset. 

Kokonaisvastuun siirto sovittua aiemmin ei aiheuta henkilöstöön kohdistuvia muutoksia eikä vaikuta palvelusopimuksessa sovittuun hintaan.Kokonaisvastuun antaminen Jokilaakson Terveys Oy:n tuotta- mien palveluiden osalta sisältää myös erikoissairaanhoidon kokonaisvastuun, joten siitä ei tarvitse erikseen päättää.

Jokilaakson Terveys Oy:n ja Jämsän Terveys Oy:n ohjausryhmät suosittavat kokonaisvastuun antamista Jokilaakson Terveys Oy:n tuottamien palvelujen osalta sovittua aiemmin.

- - -
Yksinkertaisesti sanottuna nyt toimijoina on JLT ja JT. Jatkossa kokonaisvastuu -mallissa se olisi JT, joka ostaa alihankintana JLT:ltä. JT ottaa kokonaisvastuun (alla esitettynä).

Muutamia pointteja:
- ihan alunperinkin olisi näin tehty, jos olisi ollut etukäteen tiedossa vain
   ja ainoastaan yksi toimija
- kyseessä on sopimuksen siirto
- jatkossakin toimitaan saman vanhan Jokilaakson Terveyden sopimuksen mukaisesti
- kyseessä on alihankinta
- tämä olisi tapahtunut kuitenkin 2017
- ohjausryhmä on esityksen kannalla

Edut:
- kustannukset pysyy noin samana (alla esitettynä)
- kiinteä kustannus jatkossa
- yksinkertaistaa toimintaa
- virtaviivaistaa toimintaa
- ja mikä tärkeintä se on Jämsäläisten etu

Periaatekuva

Taloudellinen vertailu

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Jämsänkosken uusi islamilainen ilme

Maailma muuttuu Eskoseni - se vanha sanonta. Seuraavia kappaleita ei kannata ottaa ihan tosissaan ja menettää yöunia.

Jämsän kaupunkia vaivaa krooninen rahapula ja kiinteistömassaa on liikaa. Turha käyttämätön Jämsänkosken vanha terveyskeskus myydään pakolaiskeskukseksi.

Myös Jämsän seurakuntaa vaivaa samainen krooninen rahapula ja kiinteistömassaa on liikaa. Kirkkoja ja seurakuntakeskuksia on jokaisessa taajamassa. Myydään Jämsänkosken kirkko ja seurakuntakeskus moskeijaksi.

Näin saadaan Jämsänkoskelle aivan uusi islamilainen ilme aikaiseksi - pakolaiskeskus ja moskeija minareetteineen samalle mäelle.

UGH olen avautunut. Leppoisia unia kaikille.

Vasemmalla on Jämsänkosken kirkko ja oikella terveyskeskus, Google Mapsin kuva.

perjantai 20. marraskuuta 2015

Ehdotus, Vuoden liikuntateko 2015

Nyt on aika ehdottaa Vuoden liikuntatekoa. Jämsän kaupungin sivistyslautakunta valitsee Vuoden 2015 liikuntateko -palkinnon saajan. Vuoden liikuntateko -arvonimi voidaan myöntää kaupungin parhaalle urheilijalle, kuntoliikkujalle tai -liikuttajalle, liikuntaseuralle tai jollekin huomionarvoiselle liikuntateolle.

Kuntien Vuoden 2015 liikuntateko -palkinnot jaetaan tammikuussa Jyväskylässä Keski-Suomen Urheilugaalassa.

Vuoden liikuntateko -palkinnon saajaa voi esittää yksityinen henkilö tai jokin yhdistys, yhteisö tai muu vastaava. Ehdotuksia voi tehdä aina pe 20. marraskuuta saakka. Perustellut esitykset voi lähettää Jämsän kaupungin sivistystoimeen osoitteella Jämsän vuoden 2015 liikuntateko, Jämsän kaupunki liikuntapalvelut Seppolantie, 42100 Jämsä, tai sähköpostilla: sivistys@jamsa.fi.

Ehdotus, Vuoden liikuntateko 2015

Himos hiihtokeskus on tarjonnut laadukasta palvelua ulkoliikunnan, laskettelun ja murtomaahiihdon maailmaan jo yli 30 vuotta. Kun yritys on pystynyt kehittymään, tarjoamaan työpaikkoja ja pysymään innovatiivisena näin pitkään, on silloin tehty jotain oikein.

Keskus tarjoaa jokaiselle jotain ja näkyy monen ihmisen tai ryhmän arjessa:
- Yritykset ja ryhmät käyvät Himoksella kokoustamassa tai viettämässä aikaa rinteessä
   asiakkaidensa kanssa
- Perheet ja kaveriporukat tulevat Himokselle vapaa-aikanaan
- Koulut käyttävät Himosta urheilutoiminnassaan
- Seurat hakeutuvat harjoittelemaan ja kisaamaan laadukkaille rinneprofiileille
- Työhyvinvointia edistetään valitsemalla virkistyspäiväksi laskettelu tai hiihto
   Himoksen maisemissa
- Merkkipäiviä lähdetään juhlimaan tai muistelemaan mökkeillen ja ulkoillen
   Himoksen maastoissa
- Yhteistyö ulkomaalaisten kanssa kehittää ja pitää yllä
   kansainvälisyyttä – toimintaa ilman rajoja


Niin moni hyvä asia kerää ihmisiä Himokselle tuoden samalla työpaikkoja, kehittäen paikallista toimintaa ja hyvinvointia sekä luoden Jämsän kaupungille kuvaa monipuolisten palveluiden tuottajana ja paikkana jossa halutaan kehittyä, tarjota hyvinvointipalveluita ja kasvaa sekä kasvattaa.

Jos kriteeriksi valitaan liikuttamisen volyymi ja terveysvaikutus, on Himos ehdoton ykkönen jämsäläisten liikuttajana.

Himos on ollut koko 30-vuotisen toimintansa ajan merkittävä jämsäläisten liikuttaja. Toiminta on vuosi vuodelta monipuolistunut enempi ympärivuotiseksi. Himos liikuttaa talven aikana yli 200 000 kävijää, mahdollistaa nykyoloissakin noin 4 kuukauden pituisen laskettelukauden, järjestää vuosittain erityisryhmien mm. liikunta- ja kehitysvammaisten liikuntapäiviä, mahdollistaa monien laskettelukilpailujen järjestämisen. Jopa huhtikuun puolivälin jälkeen kansallisen nuorten laskettelijoiden suuren kauden päätöskisan Himos-Leitnerin ym. jo edellä mainittua toimintaa. Himoksen maastohiihtoladuilla liikkuu muiden muassa jämsäläisiä runsaasti.Keväästä syksyyn liikkuvat Himoksen rinteillä sauva- ja maastokävelijät, maastopyöräilijät, Frisbeegolfaajat ja sienestäjät sekä marjastajat. Myös Himoksessa järjestetyt pyöräilijöiden alamäkiajot, endurokisat ja Neste Oil-ralli liikuttavat ihmisiä.

Himos tarvitsee myös kannustetta ja huomion osoitusta. Toivottavasti katettu laskettelurinne ja monipuoliset sisäliikuntamahdollisuudet toteutuvat lähivuosien investointeina.

Näillä perusteilla me allekirjoittaneet esitämme, että vuoden 2015 liikuntateon tekijäksi valitaan Himos.

Jämsässä 19.11.2015
Leo Värelä, Jyrki kokko, Hannu Weijo, Risto Ahonen, Tupu Ahonen,
Päivi Ketolainen ja Seija El Sayed

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Mellansuoralla on nopeusrajoitus 60 km/h

Aamuisin ajelen autolla Jämsästä Jämsänkoskelle töihin. Mellansuoralla autoja tulee vastaan
perävalot edellä, vaikka ajelen vallitsevan nopeusrajoituksen 60 km/h mukaisesti.

Useasti nopeus on näillä pienillä kauppakasseilla noin 50 km/h tai allekin. Ohi ei tahdo päästä, kun vastaantulevaa liikennettä on runsaasti. Ja kovin useasti nämä hitaasti kulkevat autot kääntyvät Linnasenrinteen eteläisestä risteyksestä asuinalueelle. Ja en voi olla mainitsematta, että usein auton ratin ja penkin välissä istuu XX-sukupuolikromiston omaava ihminen. Tosin XY -kromosoniparejakin on esiintynyt.

Esitän toiveen Teille kaikille reilusti alle nopeusrajoitusta ajaville autoilijoille, että voisitteko ajaa edes suunnilleen nopeusrajoituksen mukaisesti, kiitos!

perjantai 13. marraskuuta 2015

"Himoittu vuori" -sarja - Tulevaisuuden toivo heräsi

"Himottu vuori" historiikki sivut 186-187. Eli eletään aikaa kymmenen vuotta sitten. Suora lainaus kirjasta...

- - -
Tulevaisuuden toivo heräsi

Uutiset kotimaisten laskettelukeskusten myönteisestä kehitysvaiheesta pärähtivät julkisuuteen loppusyksystä 2005. Kauppalehti kertoi 7. marraskuuta suurten hiihtokeskusten investointiaallosta. Levi, Ruka, Saariselkä ja Himos kattoivat kaikista rinne- ja hissi-investoinneista 86 prosenttia. Jämsässäkin elettiin suuren tulevaisuuden toivossa. Käytännön odotukset kohdistuivat Himoskylän asemakaavoitukseen, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui virkamiestyönä 18. marraskuuta. Suunnittelun lähtökohtana oli mahdollistaa masterplaniin kuuluvien hankkeiden rakentaminen.

Himosvuori Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Ojala nosti loppuvuodesta esiin yhtiön johtoryhmässä suunnitelmansa hiihtokeskuksen tulevaisuudesta sen jälkeen, kun oli kuullut ensitiedot kaupungin ja YIT:n välisistä aiesopimusneuvotteluista kylpylähotellin rakentamiseksi. Rinneyhtiön hallitus oli antanut heti huhtikuussa masterplanin julkaisemisen jälkeen toimitusjohtaja Pitkäniemelle tehtäväksi ottaa yhteyttä Holiday Club Finlandiin ja tiedustella sen halukkuutta rakennuttaa Himokselle kylpylä. Siinä vaiheessa Himosvuori Oy:llä ja Himos-Huippu Oy:llä oli Keski-Himoksen alaosaan yhteinen esitys, jota Keijo Pitkäniemi nimitti ”banaanisuunnitelmaksi”. Se pohjautui Ojalan masterplantyöryhmälle marraskuun lopulla 2004 tehtyyn ski-in ski-out -rakentamisen näkemykseen.

Ojala myös laati Himoskylän kaavoitusta varten 1. joulukuuta 2005 päivätyn rinne­yhtiön kokonaisnäkemyksen, jossa hän selosti perusteellisesti rakentamisen tavoitteita, rakennusten sijainteja, kokoja, toiminnallisuutta ja tarkoitusta, hiihtohissien aikatauluja ja rakennusoikeuksien hinta- ja tuotto-oletuksia. Esimerkiksi yhtiön tukirakennukseen tulisi kolme kerrosta rinneravintolaa, vuokraamoa ja myymälää varten sekä lisäksi kellarikerros, tekniset tilat ja henkilökunnan autopaikat. Kylpylälle hän esitteli kaksi vaihtoehtoista paikkaa.

Käytyään 3. joulukuuta illansuussa 22 kilometrin lenkillä Pitkäniemi lähetti Ojalalle ja Kuokkaselle sähköpostin, jossa hän kehui, että ”olet laatinut Jussi hienon suunnitelman kylpylän, hotellin, monitoimihallin ja rinneravintolan osalta. Tarjoilemme sen YIT/Holiday. Jos tarjoilemamme hieno ruoka ei kelpaa – emme me sille mitään voi. Se on siinä. Seuraava vaihe on yksinkertaisesti se, että sinä ilmoitat minulle, paljonko haluat rakennusoikeuksia rinneravintolalle ja sen yhteyteen rakennettaville liiketiloille, ei majoitusta”, Pitkäniemi selosti. Ojalan ja Kuokkasen mukaan Pitkäniemen kommentti ”ei majoitusta” käsiteltiin myöhemmin perusteettomana ja hänen omana kantanaan. Se ei perustunut yhtiön näkemykseen, sillä vuokrasopimuksessakin oli sovittu kaupungin kanssa myös majoitusrakentamisesta.

Himos-Huippu Oy:lle oli tulossa kaupungin kanssa 1.8.2005 solmittujen sopimusten perusteella masterplanin osoittamalle ydinkeskustan alueelle 4 500 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Himosvuori Oy:n vuokra-alueelle oli merkitty rinnepalvelujen tukirakennus 1 800 kerrosneliömetriä. Lisäksi kaavatoteutusta odotti vielä Himos-Huippu Oy:n omistama määräala rakenteilla olevien rinteiden ja hissien alaosassa.

Kaupungin tekninen lautakunta asetti Himoskylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 19. joulukuuta sekä käynnisti asemakaavoituksen virallisesti.

Lisäksi oikeuden kautta julkiseksi tulleita karttoja.

Banaanisuunnitelma
Ojalan suunnitteluliitekartat "Banaanisuunnitelma syksy 2005" ennen kuin YIT astui kuvioon ja "Banaanisuunnitelma 1.12.2005", kun YIT jo oli "lumonnut" Asunmaan ja Vaaran, kertoo miten kaupungin ja YIT:n oli helppo tällä materiaalilla alkaa kiilaamaan Himosvuori Oy ulos kuvioista.


Seijan kynä puhuttelee

Jollain on kirjoittamisen taito. Ja Seija se osaa pukea arkiset yksinkertaiset asiat sanoiksi.

Kopio Jämsän Seudusta 13.11.2015






keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Jämsän positiivinen markkinointi

Jämsässä on mahtavat voimat, joilla saadaan seutukunnan positiivinen markkimointi liikkeelle.

Kaikki muistavat, kun kaupunginjohtaja Markku Lehtimäki nimitti Vesa Ruuskan huumoripäälliköksi eli hän kantoi virallista "Jämsän Huumorpeälikön" titteliä. Se sai erittäin positiivista julkisuutta valtakunnan mediassa.

Sitten kaikki Jämsäläiset tietävät Jämsän Äijän. Monet Suomalaiset tuntevat nimen ja hahmon sekä sen, että Jämsän Äijä jäi taivaasta. Myös Jämsän Äijän tarina on monelle tuttu.

Myös Juuso Walden eli Seppo Väänänen on esittänyt ansiokkaasti Juusoa ja tuonut sitä kautta Jämsää esille.

Viime päivinä on netissä ollut liikkeellä Jämsän summerolympiks 2024!. Sekin tuo Jämsää positiivisesti esiin.

Netissä on myös esiintynyt Hesa-Äijä Rauman murteella. Tuo asioita esille huumorimielellä. Olisko tästä hieman mallia Jämsälle?

Suomen ainoat huopatehtaat sijaitsevat Jämsässä, Huopaliike Lahtinen Ay ja Alhon huopatehdas Oy. Voisisiko huopaa, Äijää, hurttia huumoria ja positiivisuutta lyödä samaan nippuun Jämsän markkinoinnissa?

Jämsässä on kyvykkäitä persoonia useita. Nyt lyödään viisaat päämme yhteen ja laitetaan Jämsän positiivinen markkinointi liikkeelle. Kuten tiedämme, niin Jämsäläisen teatterimaailman syövereistä löytyy suuria kykyjä.

Tästä YouTube pätkästä voisi vielä hieman kehitellä, "Jäi kuin Jämsän Äijä taivaasta". Voisi syntyä 5 tai jopa 10 erilaista YouTube pätkää, jota voitaisiin hyödyntää sosiaalisessa mediassa Jämsän markkinoinnissa.

Tai olisiko sittenkin nuorissa jotain sellasta joka ylittäisi positiivisesti Suomalaisen mediakynnyksen? J+J Teatterilla on aitoja kykyjä olemassa, sen olemme nähneet eri produktiooissa.

Muovataan jotain omaa positiivista Jämsäläistä... ja sosiaalinen media hoitaa loput. Tartutaan mahdollisuuteemme.

Lopuksi mietiskelin, että kuka hommaa vetäisi. Tarvitaan energinen, positiivinen, innostunut, ja vielä hieman ulkomaailmasta tuleva ja sopivasti Jämsää katsova.  Mielestäni tätä hommaa voisi hyvin vetää Jämsän kaupungin hallintopäällikkö Annaliisa Lehtinen.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Mitä kuuluu Patajoen kanavalle?

Puolet kesken jääneen hankkeen rahoituksesta oli Jämsän kaupungin (50 %), TE -keskus (40 %) ja Himoksen yksityisten yrittäjien rahoitusta (10 %). Kaupungilla on ollut hankevastuu. EU-ympäristöavustukset perustuu siihen, että "hankevastaava", joka EU-määräysten mukaan ei voi olla muu kuin kunta, vastaa hankkeen suunnitelmien mukaisesti loppuun saattamisesta.

Kesken jäänyttä kanavaa olisi voinut jatkaa. Nyt keskeneräiset rakennelmat on aidattu teräsaidalla.

Kaupungilla on 4,45 Miljoonaa euroa varattuna Himoksen kehittämiseen. Voisiko osan rahasta käyttää kanavan loppuun saattamiseen Himoksella?

Näin Jämsäläisenä ajattelen, että onhan se kesken jäänyt kanava "häpeäpilkku". Yleensähän hankkeet saatetaan päätökseen - ei jätetä kesken.


Alla kopio, Keskisuomalainen 28.9.2009




Alla kopio, Wikipedia

perjantai 6. marraskuuta 2015

Ilvestelijä: Rauhaa Jämsäämme ja Auvilaan hyvää tahtoa

Jälleen niin sanotusti positiivinen kirjoitus Ilvestelijältä. Aiemmin kirjoittamani "Elvistelijä" rupeaa avautumaan. Elvistelijähän on sellainen yltiöpositiivinen, elvistelevä kirjoittaja. Ilkeilevä ja negatiivinen kirjoittelu ei sovi paikallislehti Jämsän Seudulle.

Ehkä tämä lehden linja hiljalleen on muuttumasa? Toivossa on hyvä elää sano lapamato.

Jämsän Seutu 6.11.2015

torstai 5. marraskuuta 2015

Himos -Yhtiöiden ja Himoslomat -Yhtiöiden yhteistyösopimus on päättynyt


Menneenä viikonloppuna SkiExplo 2015 messuilla Helsingin messukeskuksessa oli mukana muun muassa Himos. Mutta miksi messuosastolla ei ollut mitään mm. kylpylähankkeesta, eikä perinteisesti Himoslomista ja muustakaan majoituspalveluista?

Mutta näille ihmettelyille löytyy tietysti selityksensä.

Muistin Himoksen historiikin "Himoittu vuori" kirjasta vaiherikkaan yhteistyösopimisen vaiheet. Otin kiltisti käteen Himoksen historiikin, jonka mukaan 16. lokakuuta 2000 on allekirjoitettu yhtiöiden välinen yhteistyösopimus. Sopimus oli 15 vuoden mittainen ja siten se on päättynyt 16. lokakuuta 2015.

Tämä on tarkemmin kirjoitettu kirjan sivuilla 144-145. Alla kursiivilla oleva kirjoitus on suora lainaus kirjasta.

""Nimet Himoksen ”kartellisopimukseen”

Antti Kivelän johtamat sovintoneuvottelut Himos-Yhtiöiden ja HimosLomien liiketoimintojen yhteensovittamiseen liittyvissä linjaerimielisyyksissä etenivät poukkoillen ja nihkeästi, kunnes vihdoin 16. lokakuuta 2000 teksti oli valmis allekirjoitettavaksi. Osapuolina olivat Hiihtokeskus Himosvuori Oy, Talvitekniikka Ojala Ky ja Himoski Oy sekä Tobermore Oy, Krapina Oy ja Jämsän Himoslaakso Oy (käytännössä HimosLomat). Kaupunki ei ollut allekirjoittaja, mutta kehitysjohtaja Kivelä toimi ”kätilönä” ja valvoi loppuun asti, että nimet tulivat paperiin.

Kivelä nimitti paperin yhteistyösopimukseksi. Juhani Ojalan mielestä kyse oli liiketoimintaa rajoittavasta kartellisopimuksesta. ”Osallistuimme Haljalan kanssa valtuuston iltakouluun, jossa kerrottiin sopimuksen syntymisestä. Kivelä oli paikalla, ja hän varmisti, että sopimuksen yksityiskohtia ei kerrottu.” Valtuustolle esiteltiin vain kaksiliuskainen yhteenveto, jossa luki: ”Tämä sopimus on välttämätön Himoksen alueen taloudellisen kehityksen ja kasvun turvaamiseksi ja tämä sopimus tehdään palveluiden jakelun edistämiseksi sopimalla järjestelystä, jossa kumpikin sopijaosapuoli keskittyy oman liiketoimintansa ydinalueelle.”

Varsinainen sopimus oli 12-liuskainen dokumentti, jonka voimassaoloajaksi merkittiin 15 vuotta. Se jatkuisi automaattisesti 16. lokakuuta 2015 jälkeen kolmen vuoden jaksoissa ilman irtisanomista kahta vuotta aikaisemmin.

”Kaupunki oli juuri hankkinut Uskolan Himoshaiskan ja Himoshakan sekä Koljosten Rinne-Saksalan maat. Kivelä antoi ymmärtää, että niitä ei anneta liiketoimintojemme laajentamiseen Keski-Himoksen alueelle, jos emme hyväksy yhteistyösopimusta”, Ojala täsmentää. ”Sopimuksessa oli oleellista se, etteivät Haljalan liiketoiminnat voineet tulla 200 metriä lähemmäksi meidän liiketoiminta-alueitamme.”

Jämsän kaupungin tekninen johtaja Pekka Rantala kuvailee Antti Kivelää kehitysjohtajana vauhtiveikoksi, joka pakotti Haljalan ja Ojalan yhteistyöhön kiristämällä. Kivelä sai loma-asuntomessut Himokselle ja toteutti Himoksen kannalta todella merkittäviä juttuja. Koillis-Häme julkaisi 19. elokuuta Haljalan kommentin: ”Tällainen sopimus olisi oikeastaan pitänyt tehdä jo viisi vuotta sitten, mutta jälkeenpäin se on helppo sanoa.”"

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Mikä on tämän kirjoituksen tarkoitus?

Jos eräs jämsäläinen kaupunginvaltuutettu kirjoittaa (alla) tänään 4.11.2015 Facebookissa, niin onko tämä mielestänne

a) normaalia?

b) vihapuhetta?

c) kiihotusta kansanryhmää vastaan?

Tämänpäiväinen kirjoitus:
Saapa nähdä milloin ensimmäiset turvapaikanhakijoiden mielenosoitukset ja rettelöt nähdään myös Pihlajalinnan Jämsään eilen 3.11.2015 avaamassa Auvilan vastaanottokeskuksessa. Ennustan, että aika pian. Pihlajalinna Oy perusti bisnesmielessä voittoa saadakseen tämän Jämsänkin vastaanottokeskuksen kysymättä kaupungilta lupaa.

tiistai 3. marraskuuta 2015

Vihapuhe ja kiihotus kansanryhmää vastaan

Täytyi oikein Googlailla ja tutkia Wikipediaa, mitä tarkalleen tarkoittavat seuraavat asiat.

Vihapuhe (Wikipedia) on Euroopan neuvoston ministerikomitean ehdotuksen mukaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

Kiihotus kansanryhmää vastaan (Wikipedia) on puhetta tai kirjoitusta, jonka tarkoitus on halventaa tai pelotella kansanryhmää tai lietsoa väkivaltaista tai syrjivää toimintaa kansanryhmää kohtaan. Yleensä kansanryhmällä tässä yhteydessä tarkoitetaan rodun, etnisen taustan, kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden määrittämää kansanryhmää.

Sitten kun tässä mietiskelee tiettyä jämsäläistä tahoa ja sen toimintaa, niin voin kysyä:
Onko esiintynyt vihapuhetta?
Onko esiintynyt kiihotusta kansanryhmää vastaan?

Tätä voi sitten itse kukin sohvalla mietiskellä.

Avoin yleisötilaisuus Jämssässä 3.11.2015 klo 18 Auvilan kampuksen auditorio

Pihlajalinna järjestää avoimen infotilaisuuden kuntalaisille Jämsän Auvilassa.

Pihlajalinnan vastaanottokeskus Jämsän Auvilassa aloittaa toimintansa maanantaina 2.11.2015. Kuntalaisille avoin infotilaisuus järjestetään Auvilan kampuksella tiistaina 3.11. klo 18.00 alkaen.

Tilaisuudessa Pihlajalinnan edustajat kertovat vastaanottokeskustoiminnan käynnistymisestä sekä vastaavat kuntalaisten esittämiin kysymyksiin. Paikalla kysymyksiin vastaamassa viranomaistoiminnan osalta myös Jämsän kaupungin ja poliisin edustajia.

Aika ja paikka:
Tiistai 3.11. klo 18.00
Auvilan kampuksen auditorio
Auvilantie 83, Jämsä

Jämsän vastaanottokeskus on Pihlajalinnan neljäs vastaanottokeskus. Pihlajalinnan muut vastaanottokeskukset sijaitsevat Kokemäellä, Hämeenlinnan Rengossa ja Kihniössä. Vastaanottokeskuksella on valmius majoittaa kokonaisuudessaan 180 henkeä. Auvilan vastaanottokeskukseen odotetaan saapuvan ensin 50 turvapaikanhakijaa, loput 130 henkeä saapuvat myöhemmin. Pihlajalinnalla ei ole vielä tietoa tarkempaa tietoa saapuvien turvapaikanhakijoiden kansallisuuksista.