Kävijälaskuri 888.888

 Osuipa nyt hyvin kohdilleen. Kasit on rivissä kuin ankanpojat.

Linnasenvuori

Auto jätettiin parkkiin Ilveslinnan eteen. Siitä käveltiin Mäntytecin kohdalle. Linnasenvuoren kyltin vasemmalta puolen alkoi polku. Siitä sitten askel kerrallaan kohti mäen lakea. Kerran piti ottaa vasempaan ja kerran oikeaan. Oikee, vasen ja kohta oltiin mäellä. Hetken huilattiin rapautuneen kallion päällä istualtaan. Siitä hetken päästä alkoi laskeutuminen ns. Linnasenvuoren taakse. Lavaojan kautta palattiin Ilveslinnalle.

Linnasenvuoren tonttua ei tavattu, mutta sen kotiluola löydettiin.

Matkaa kertyi reilun 2 km. 

Kyltissä luki seuraavat tekstit:

Tervetuloa Linnasenvuoren muinaismuistoalueelle

Jylhä ja jyrkkärinteinen Linnasenvuori on 10 ha laajuinen alue keskellä Jämsänkosken taajamaa. Se on tuhannen vuoden takainen linnavuori ja muinaismuisto alue.

Linnasenvuorella risteilee runsaan ulkoilukäytön seurauksena monia polkuja. Luontopolku on merkittyinä punaisin maalimerkein ja ralvattu kulkemisen helpottamiseksi. Polkujen varrella on opastetauluja, jotka kertovat alueen historiasta ja luonnosta, Vuoren länsipuolella kuusten katveessa on levähdyspenkki.

Linnasenvuoren alue on muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen tai muu siihen kajoaminen kielletty.

Jämsän kaupunki

Jämsänseudun Luonnonystävät ry

Jämsänkosken linnavuori

Linnasenvuori on pohjoisin Hämeen muinaislinnoista. Se liittyy rautakauden lopulla Jämsän seudulle syntyneeseen asutusalueeseen. Asutus näyttää keskittyneen Jämsän nykyisen keskustan tienoille, Linnasenvuoresta 5-8 km etelään. Jämsän keskustasta tunnetaan Pukinvuoren muinaislinna. Nykyisten tietojen valossa Jämsän seudun asutus näyttää syntyneen viimeistään 900-luvulla jKr.

Linnasenvuoren laen kaakkoislaidalla on nähtävissä kivivarustusta noin 100 m matkalla. Mäen lounaispuolella, jyrkänteen juurella on matalia kiven ja maan sekaisia valleja ja kumpuja. Rakennelmia on joissakin yhteyksissä tulkittu linnan juurella olleen esivarustuksen jäännöksiksi. Näiden ajoitus ja tarkoitus on kuitenkin selvittämättä eikä ole varmaa, liittyvätkö ne muinaislinnaan.

Linnasenvuoren alueella on tehty arkeologisla kaivauksia vuosina 1951, 1962-65 sekä 1981.

Kaivauksissa on tutkittu mm. mäen laella ja lounaisrinteellä olevia kivirakenteita. Kaivauksilta ei ole tavattu esineistöä, joka varmuudella liittyisi muinaislinnan käyttöön.

Muinaislinnat

Muinaislinnat eli linnavuoret ovat korkeille, jyrkille mäille tehtyjä puolustusvarustuksia.

Yleensä niiltä on hyvä näkyvyys ympäristöön, varsinkin kulkureitteinä käytetyille vesialueille.

Mäkien loivimmille kohdille on tehty hirsivarustuksia, joiden perustuksena käytettyjä kíveyksiä on säilynyt. Muinaislinnoille vetäydyttiin vihollisen uhatessa, varsinaiset asuinpaikat ovat sijainneet lähialueilla maatalousympäristössä. Muinaislinnoja tunnetaan Suomessa noin 100 kappaletta, joista noin 20 Hämeestä. Ne ajoitetaan yleensä rautakauden lopulle varhaiskeskiaikaan, noin vuosien 800-1300 jKr. välille. Muinaislinnoja tavataan pääasiassa niiitä alueilta, joille maataloutta harjoittanut väestö oli levinnyt rautakauden lopulla.

Linnasenvuoren luonto

Lähialueen torppien karja on laiduntanut vuorella vielä 50- ja 60-luvun taitteessa ja rehevät alarinteet ovat olleet maanviljelyskäytössä. Metsäpeitteiseltä vuorelta on korjattu puuta useaan otteeseen 1900-luvulla. 1930- ja 1950-luvuilla muistetaan vuoren puustoa hakatun. Metsää on harvennettu viimeksi vuonna 1996.

Linnasenvuoren kallioinen lakiosa on mäntyvaltaista kangasmetsää. Vuoren rinteet sekä alaosat ovat valtaosaltaan viljavia kuusikoita ja lehtipuuvaltaisia metsiä. Itärinne on kuusikkoista, rauhallista ulkoilumetsää, jossa voi hyvin kuunnella linnunlaulua. Vuoren länsiosaa hallitsevat viereisen paperitehtaan äänet. Pohjoisrinne on osittain soistunut. Vuoren alaosassa Lavaojan varressa on hieno saniaislehto vaateliaine kasveineen. Lehtoa voi parhaiten ihailla kevyen liikenteen väylältä, joka kulkee Lavaojan varressa vuoren pohjoispuolella.

Linnasenvuoren kasveihin kuuluu kuusikon kätköissä kasvava metsänemä, joka on harvinainen ja rauhoitettu kasvi. Sitä on vaikea havaita, sillä se ei kasva versoa läheskään joka vuosi.

Aamulehtien jakelu Jämsässä

 Meille tulee neljä aamusin ilmestyvää sanomalehteä.

• Helsingin Sanomat, digi
• Aamulehti, paperinen
• Keskisuomalainen, digi
• Jämsän Seutu, digi

Tuota paperista Aamulehteä lehteä tulee tarkemmin luettua, kun se on tilattu paperisena. Aamuisin käyn sen aina hakemassa Orthex:n vihreästä postilaatikosta. Kerrassaan hyvä sanomalehti. 

Paperista Aamulehteä ei toisinaan sinne jaeta, vaikka se on julkaistu. No miksi?

Siihen on Postilla perustelunsa. Keskisuomalainen on Jämsän aamujakelua määräävä lehti. Kun Keskisuomalainen ei ilmesty, niin muitakaan ei jaeta esim. Aamulehti ja Helsingin Sanomat, vaikka ne on julkaistu.

Otetaan nyt esimerkki Vapusta 2025

• ke 30.4. Keskisuomalainen julkaistiin ja paperinen Aamulehti jaettiin
• to 1.5.  Keskisuomalaista ei tehty, joten paperinen Aamulehti jäi jakamatta
• pe 2.5.  Keskisuomalaista ei tehty, joten paperinen Aamulehti jäi jakamatta
• la 3.5. Keskisuomalainen julkaistaan ja saan viimeistään Aamulehden postilaatikkooni aamulla

Aamulehti jaetaan sitten joskus, kun Postia ns. "huvittaa".

Perin kummallista on se, kun Aamulehti on tilattu paperisena, mutta sitä ei toimiteta asiakkaalle?

Ajat muuttuvat

Nuorena menin vappuna nukkumaan joskus seitsemältä aamulla ja heräsin kuudelta illalla. 

Mikään ei ole muuttunut! ...Paitsi nykyään menen nukkumaan seitsemältä illalla ja herään kuudelta aamulla. 😂

Kaikkia jämsäläisiä pitää kiinnostaa asukasluvun nostaminen

Asukkaiden määrän nostamisen luulisi kiinnostavan kaikkia asunnon omistavia jämsäläisiä.

• Mitä vähemmän on Jämsässä asukkaita, niin sitä pienempi on asuntojen arvo. 
• Mitä enemmän on asukkaita, niin sen parempi arvo on asunnoilla.

Joten kaikki mainostamaan Jämsää hyvänä asuinpaikkana - Sitähän Jämsä on. Kaikki palvelut ovat ajallisesti lähellä.

Tekoälyllä tehty pääsiäisnoita

Leikin hieman Googlen Gemini -tekoälyllä. Loihdin noidan, ruman sellaisen, joka yrittää lentää päin puuta, ladon seinää tai sähköpylvästä. Tuo törmäyksen toteuttaminen ei oikein onnistunut. mutta kaikenlaisia noitia syntyi. 

Näin yritin Geminiä ohjeistaa oikeaan suuntaan, mutta lopputulos ei aivan tyydyttänyt tekijää.

Tee kuva luudalla lentävästä pääsiäisnoidasta

Tee rumempi pääsiäisnoita

Tee rumempi pääsiäisnoita, joka lentää luudalla

Nyt on hyvä, mutta tee kuva tästä pääsiäisnoidasta, joka on lentänyt päin puuta

Muuta kuvaa siten, että noita on törmännyt puuhun

Tämä noita on hyvä, mutta tee kuva, missä se on lentänyt päin latoa

Muuta kuvaa siten, että törmäyksessä noita on puoliksi ladon sisällä ja puoliksi ladon ulkopuolella

Laita tämä noita lentoon ja ja tee kuva siitä, kun se törmää sähköpylvääseen

Ajan hermolla oleva pääsiäisnoita

Kiitos

Uusi Suunta - Vaalivalvojaiset 13.4.2025 klo 18 -

Jämsän kaupungin talous 2024 - Lyhyesti kerrottuna

Tämä tulee jokaisen nykyvaltuutetun ja tulevan ymmärtää. 

Kuntavaalit Jämsä - Jyrki Kokko nro 81

Kokkolan asukkaat eivät halua pilata kotiseutuansa tuulivoimateollisuudella - raja 4 km

Tuulivoimateollisuus on vaarallinen ja nopeasti etenevä uhka maaseudun ihmisille ja luonnolle.

Maanrakennusurakoitsija Timo Lassila pitää tuulivoiman etäisyysrajana neljää (4) kilometriä tai on parempi, jos ei rakenneta tuulivoimaa laisinkaan.

Kaapelointi pitää toteuttaa kaivamalla, ettei metsiä tuhota.

Tuulivoiman takia pitää rakentaa vastaava määrä säätövoimaa. Jos säätövoimaa rakennetaan, niin tuulivoimaa ei tarvita.

Kannattaa kuunnella Timon haastattelu kokonaisuudessaan.

YouTube linkki

Tuulivoiman sähkönsiirtolinjat - Pysyvä metsäkato

Sähkösiirtolinjojen alta kaadetaan suuria metsäalueita, satoja tai tuhansia hehtaareja metsää tuulivoiman takia. Tästä seuraa niin sanotusti pysyvä metsäkato. Näin tuhotaan Suomessa metsää. Luonnon monimuotoisuus kärsii ja luontokato kiihtyy.

Lyhyellä YouTube videolla on asiasta enemmän.

Suvaitsevaisuus

Nykyään, kun ollaan niin suvaitsevaisia, niin voisiko suvaitsevaisuus koskea myös sekasyöjiä, polttomoottoreita, suvivirttä ja lentomatkustusta sekä perinteistä energiateollisuutta ym.? 

Suvaitsevaisuus on mennyt sille tasolle, että kaikki marginaaliasiat pitää olla suvaittuja ja arkipäiväiset asiat alkavat muuttumaan suvaitsemattomiksi.

Siis, miksi suvaitaan vain tietyt asiat, ei kaikkia?

Tämä osoittaa sen, että suvaitsevaisuus alkaa olla kohta katoavaa kansanperinnettä.

Politiikan syväasiantuntija analysoi alue- ja kuntavaaleja

Suomen Kuvalehti, sarjakuvan teksti

Kunta- ja aluevaalien eniten mielenkiintoa herättävät kysymykset ovat jo selvillä.

Mikä asia on noussut tärkeimmäksi vaaliteemaksi?

Se, että miten pahasti valkoinen ja violetti äänestyslippu menevät vaalirahvaalla sekaisin.

Äänestäjien kannattaisi ottaa jokin muistisääntö käyttöön. 

Millaista muistisääntöä suosittelette?

Pettämätön hokema on se, että violetilla lipulla äänestetään niitä, jotka siirtävät terveyspalvelut kauemmaksi ja valkoisella niitä, jotka lakkauttavat kyläkoulut.

Vaaleissa pärjännevät parhaiten ne ehdokkaat, joilla on paras tuntemus kotikuntansa arjesta.

Ei vaan he, joilla on heikoin tuntemus.

Miten niin?

Eniten ääniä saavat TV:stä tutut julkkispoliitikot. He ovat kirjoilla kotikunnassaan vaalitaktisista syistä, mutta asuvat muualla.

Mutta tuottavathan nämä julkkispoliitikot valtuustoihin laajempaa valtakunnallista tai jopa kansainvälistä näkemystä

Eivät tuo.

Mikseivät?

Ääniharavat hoitelevat "tärkeämpiä" asioita Helsingissä tai Brysselissä. Tylsissä valtuustokokouksissa istuvat varavaltuutetut, joita äänestäjät eivät edes halunneet valtuustoon.

Talon arvon menetys

 Osuvasti sanottu: Ei talonne ole menettänyt arvoaan. Kukaan ei vain osta sitä enää.

Tuuliturbiinikenttä ja keskiteho

Oletetaan, että tuulivoimateollisuusalueen eli tuuliturbiinikentän maksimiteho on 470 MW. 

Tällöin tuliturbiinikenttä tuottaa sähköä välillä 0-85 % maksimitehosta säiden mukaan valtoimenaan heiluen. 

Tuuliturbiinien vuositason keskiteho on 130 MW. Eli tämä keskiteho on noin 28 % maksimitehosta. 

Keskiteholla ei tee yhtään mitään silloin, kun on tyyntä. Nolla on nolla. Sähköä ei tule.

Kuntavaalit Jämsä - Jyrki Kokko nro 81

Tuulivoimaa ja kusipäitä penikoita

Kuuntelin Siivikon Sisun videon Pudasjärven tuulivoimatilanteesta, linkki YouTube. Siivikon Sisu ei vouhkaa asian kanssa. Esittää asian kokemuksiensa ja tuntojensa kautta. Siivikosta järven takaata on tuulivoimaloille noin 3 km.

Suosittelen kuuntelemaan.

Karttalinkki Tolpanvaaran tuuliteollisuusalueelle

Tuulivoimalat yli 3 km päässä Pyhäjoella - Ei haittaa

Lähde HS 28.3.2025

Jutun oleellisin tieto on etäisyydessä, lähimpään voimalaan on yli 3 km. Tällöin ei koeta haitaksi.

Suora lainaus HS jutusta:

Kun katsoo postilaatikolta itään, samoilta jalansijoilta voi laskea 28 myllyä. Karhunnevankankaan lähimpiin myllyihin on matkaa kolme ja puoli kilometriä, ja kaikkiaan alueella on 33 voimalaa.

Iltaisin olohuoneeseen näkyvät lännestä Mäkikankaan tuulipuiston vilkkuvat valot. 11 myllystä lähimmät ovat kolmen kilometrin päässä.

Siis etäisyydet on 3 km, 3,5 km ja 5,2 km.

Jämsään suunniteltujen voimaloiden lähimmät etäisyydet on alle 1 km ja hyvin moni asunto on alle 2 km etäisyydellä. Mäntäntien varressa on 56 asuntoa alle 2 km päässä mahdollisista voimaloista.

Kuva etäisyyksistä Helsingin Sanomat 28.3.2025 

Jämsä Paistikassuo

Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin

Ote artikkelista.

Suomessa tehdyissä tuulivoiman haitallisuuden arvioinneissa, mittauksissa ja analyyseissa on olennainen periaatteellinen virhe. Virhe paljastui keväällä valmistuneen Suomessa tehdyn esitutkimuksen avulla.

Tutkimuksen tärkein johtopäätös oli se, että aiemmin Suomessa tehdyissä infraäänimittauksissa ja analyyseissa on olennainen periaatteellinen virhe. Olennainen periaatteellinen virhe on infraäänen analysointi terssikaista-analyysina. Analyysitapa johtaa täysin virheelliseen arvioon infraäänen haitallisuudesta. Se ei paljasta tuulivoimamelun tärkeintä terveyttä vaarantavaa piirrettä eli lapataajuisen melukomponentin ja sen harmonisten komponenttien esiintymistä sisätiloissa, toteaa analyysitulokset laatinut tutkija, diplomi-insinööri Hannu Nykänen.

Nykänen toimi ennen eläkkeelle jäämistään VTT:n johtavana tutkijana ja jatkaa eläkkeelle jäätyään tuulivoimaan liittyvien asioiden tutkimista.

Tuulivoimarakentamiseen järkeä

Nykänen toivoo valtiovallalta toimia tuulivoimarakentamisen järkevöittämiseksi ja minimietäisyyksien määrittämiseksi.

– Kuultavan melun suhteen asutuksen ja lähimmän voimalan minimietäisyydeksi tulisi määrittää 10 kertaa voimalatyypin pyyhkäisykorkeus. Esimerkiksi 300 metrin pyyhkäisykorkeudella minimietäisyys olisi 3 kilometriä. Tuulivoima-alueen sisällä olevien voimaloiden tornien minimivälimatkaksi tulisi määrittää 8 kertaa roottorin halkaisija, jolloin niiden keskinäisvaikutus olisi jo melko vähäinen.

– Nämä kaksi asiaa helpottaisivat meluasioiden ymmärtämistä, ja asian hahmottaminen voitaisiin tehdä nykyistä huomattavasti selkeämmäksi. Mikäli tällainen päätös joko valtion tai kaupungin toimesta saatettaisiin voimaan, voitaisiin ehkä koko monimutkaisesta melumallinnusprosessista luopua. Asiaa pitää kuitenkin vielä pohtia erikseen infraäänen kannalta.

Nykäsen mukaan nykyisin käytettävissä melumallinnuksissa on merkittäviä puutteita, mikä johtaa melutason aliarviointiin ja siten suojaetäisyyden aliarviointiin. Monissa kunnissa suojaetäisyyksiä ei ole edes määritelty.

Kannattaa lukea koko artikkeli.

Linkki artikkeliin

Kuntavaalit 2025 Jämsä - Uusi Suunta

Kuntavaalien tuulivoimalupaukseni

Olen samoilla ajatuksilla Pauli Karmalan kanssa tuulivoimasta, YouTube. 

Muuten olen ihan eri linjoilla asioista kuin Perussuomalaiset. 

Kuntavaaleissa oma tuulivoimalupaukseni on: 

• En tule äänestämään Jämsän tuulivoimaloiden puolesta.
• Kategorisesti olen tuulivoiman kannattaja, mutta etäisyys asunnoista tuulivoimaloihin tulee olla vähintään 2 km.

Jos haluat lukea lisää tuulivoimasta, niin voit tutustua kirjoituksiini. Väitän, että olen perehtynyt asiaan.

Jämsän kaupungin taloudellinen tilanne

Jämsän kaupungin tilinpäätös 2024 on valmistunut. 

• Talousarviossa ennustettiin, että tulos on pakkasella 2,5 M€.
• Verotulot ylittivät talousarvion +2,0 M€
• Tasapainotusohjelma toteutettiin +3,9 M€ paremmin
• Toimintatuotot olivat +0,9 € paremmat
• Tulokseksi muodostui lopulta +0,3 M€
• Oikeusriitojen varaukset on 3,2 M€ ja ne on jo sisällä tuloksessa
• Jos oikeusriitoja ei olisi, niin tulos olisi ollut +3,5 M€
• Jos lehmällä ois renkaat, niin se ois maitoauto :)

Siis 2024 tulokseksi ennustettiin -2,5 M€ ja tulokseksi muodostui +0,3 M€. Ilman oikeusriitojen varauksia tulos olisi ollut +3,5 M€. Saattaa olla, että osa näistä varauksista vielä tuloutuu kaupungille plussana.

Taseen alijäämä oli -2,3 M€. Tuloksella +0,3 M€ päästään kumulatiivisesti summaan -2,0 M€. Jos oikeusriidat voitetaan, niin sieltä tuloutuu 3,2 M€ eli olisimme reilusti plussalla, mutta kun kristallipalloa ei ole.

No nyt olemme kuitenkin kumulatiivisesti -2,0 M€ ja alijäämät tulee kattaa neljässä vuodessa, siitä kun ne on syntynyt. 

Lopuksi tulee kuitenkin muistaa, että kaupungilla on ylijäämää 6,9 M€ konsernirahastossa, jolla voidaan viime kädessä kuitata kertynyt alijäämä. 

Vuoden 2024 talousarvion yhteydessä oli jo hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma taloussuunnitelmakaudelle 2024‐2027. Eli 2027 tulee alijäämät olla katettu.

Elämme alati muuttuvassa maailmassa ja on vaikea arvioida, onko Jämsän kaupungin talous tasapainossa vai ei. Mielestäni lähellä ollaan.

Tulevaisuuteen katsoen, niin SOTE-kiinteistöistä ja muista lisäpoistoista aiheutuu merkittäviä ns. lisäkuluja kaupungille, jotka aiheuttavat sen, että vyö pitää pitää kireällä. Myös muita liikkuvia elementtejä on olemasa. 

Ikuista taistelua talouden kanssa.

Hajatelmia

"Aika pitkälti samat ihmiset tekevät päätökset. Jos tulisi vaihtuvuutta, tulisi uusia näkökulmia."

"Emme pelkää uusia ideoita, vaan vanhoja."

Kuntavaalit 2025 - Jyrki Kokko nro 81

Taistelu kotirauhasta ja lainan saannista

Tuulivoima vaikuttaa kiinteistöjen arvoihin ja lainojen saantiin. Oheinen ote on Ilta-Sanomista ja lopussa on linkki itse artikkeliin. Kannattaa lukea koko juttu avoimin mielin.

OTE:

Asia selvisi, kun Kvick neuvotteli paikallisen pankkinsa kanssa pienehköstä lainasta viime keväänä. Hän sai tuolloin pankilta tyrmäävän vastauksen.

Ilta-Sanomat on nähnyt verkkopankkiviestin, jossa pankkivirkailija kirjoittaa:

Selvittelin lainan vakuusasiaa ja tällä hetkellä tilanne sinun oman kiinteistön osalta on etten suosittele sen arvioimista tällä hetkellä.

Tuulivoimala hanke on kuitenkin sen verran mittava ja keskeneräinen että se varmasti vaikuttaa kohteen arvioinnissa, joten en usko että siitä olisi riittävästi vapaata vakuutta edes käyvän arvon puitteissa.

– Pankki on kirjannut lausunnon, että tuulivoimahanke vaikuttaa kiinteistön arvoon. Siitä on nyt mustaa valkoisella, Kvick sanoo.

LINKKI 

Ilta-Lehti

Kuulutus

Himos - Rinnepäivä

Keli oli sitä parasta, mitä keväällä toivoo. Rinteet totuttuun tapaan loistokunnossa. Jonoja ei pääse muodostumaan, kun hissikapasiteetti on korkea. Hieno oli lasketella.