Kuntavaalit Jämsä - Jyrki Kokko nro 81

Suvaitsevaisuus

Nykyään, kun ollaan niin suvaitsevaisia, niin voisiko suvaitsevaisuus koskea myös sekasyöjiä, polttomoottoreita, suvivirttä ja lentomatkustusta sekä perinteistä energiateollisuutta ym.? 

Suvaitsevaisuus on mennyt sille tasolle, että kaikki marginaaliasiat pitää olla suvaittuja ja arkipäiväiset asiat alkavat muuttumaan suvaitsemattomiksi.

Siis, miksi suvaitaan vain tietyt asiat?

Tämä osoittaa sen, että suvaitsevaisuus alkaa olla kohta katoavaa kansanperinnettä.

Politiikan syväasiantuntija analysoi alue- ja kuntavaaleja

Suomen Kuvalehti, sarjakuvan teksti

Kunta- ja aluevaalien eniten mielenkiintoa herättävät kysymykset ovat jo selvillä.

Mikä asia on noussut tärkeimmäksi vaaliteemaksi?

Se, että miten pahasti valkoinen ja violetti äänestyslippu menevät vaalirahvaalla sekaisin.

Äänestäjien kannattaisi ottaa jokin muistisääntö käyttöön. 

Millaista muistisääntöä suosittelette?

Pettämätön hokema on se, että violetilla lipulla äänestetään niitä, jotka siirtävät terveyspalvelut kauemmaksi ja valkoisella niitä, jotka lakkauttavat kyläkoulut.

Vaaleissa pärjännevät parhaiten ne ehdokkaat, joilla on paras tuntemus kotikuntansa arjesta.

Ei vaan he, joilla on heikoin tuntemus.

Miten niin?

Eniten ääniä saavat TV:stä tutut julkkispoliitikot. He ovat kirjoilla kotikunnassaan vaalitaktisista syistä, mutta asuvat muualla.

Mutta tuottavathan nämä julkkispoliitikot valtuustoihin laajempaa valtakunnallista tai jopa kansainvälistä näkemystä

Eivät tuo.

Mikseivät?

Ääniharavat hoitelevat "tärkeämpiä" asioita Helsingissä tai Brysselissä. Tylsissä valtuustokokouksissa istuvat varavaltuutetut, joita äänestäjät eivät edes halunneet valtuustoon.

Talon arvon menetys

 Osuvasti sanottu: Ei talonne ole menettänyt arvoaan. Kukaan ei vain osta sitä enää.

Tuuliturbiinikenttä ja keskiteho

Oletetaan, että tuulivoimateollisuusalueen eli tuuliturbiinikentän maksimiteho on 470 MW. 

Tällöin tuliturbiinikenttä tuottaa sähköä välillä 0-85 % maksimitehosta säiden mukaan valtoimenaan heiluen. 

Tuuliturbiinien vuositason keskiteho on 130 MW. Eli tämä keskiteho on noin 28 % maksimitehosta. 

Keskiteholla ei tee yhtään mitään silloin, kun on tyyntä. Nolla on nolla. Sähköä ei tule.

Kuntavaalit Jämsä - Jyrki Kokko nro 81

Tuulivoimaa ja kusipäitä penikoita

Kuuntelin Siivikon Sisun videon Pudasjärven tuulivoimatilanteesta, linkki YouTube. Siivikon Sisu ei vouhkaa asian kanssa. Esittää asian kokemuksiensa ja tuntojensa kautta. Siivikosta järven takaata on tuulivoimaloille noin 3 km.

Suosittelen kuuntelemaan.

Karttalinkki Tolpanvaaran tuuliteollisuusalueelle

Tuulivoimalat yli 3 km päässä Pyhäjoella - Ei haittaa

Lähde HS 28.3.2025

Jutun oleellisin tieto on etäisyydessä, lähimpään voimalaan on yli 3 km. Tällöin ei koeta haitaksi.

Suora lainaus HS jutusta:

Kun katsoo postilaatikolta itään, samoilta jalansijoilta voi laskea 28 myllyä. Karhunnevankankaan lähimpiin myllyihin on matkaa kolme ja puoli kilometriä, ja kaikkiaan alueella on 33 voimalaa.

Iltaisin olohuoneeseen näkyvät lännestä Mäkikankaan tuulipuiston vilkkuvat valot. 11 myllystä lähimmät ovat kolmen kilometrin päässä.

Siis etäisyydet on 3 km, 3,5 km ja 5,2 km.

Jämsään suunniteltujen voimaloiden lähimmät etäisyydet on alle 1 km ja hyvin moni asunto on alle 2 km etäisyydellä. Mäntäntien varressa on 56 asuntoa alle 2 km päässä mahdollisista voimaloista.

Kuva etäisyyksistä Helsingin Sanomat 28.3.2025 

Jämsä Paistikassuo

Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin

Ote artikkelista.

Suomessa tehdyissä tuulivoiman haitallisuuden arvioinneissa, mittauksissa ja analyyseissa on olennainen periaatteellinen virhe. Virhe paljastui keväällä valmistuneen Suomessa tehdyn esitutkimuksen avulla.

Tutkimuksen tärkein johtopäätös oli se, että aiemmin Suomessa tehdyissä infraäänimittauksissa ja analyyseissa on olennainen periaatteellinen virhe. Olennainen periaatteellinen virhe on infraäänen analysointi terssikaista-analyysina. Analyysitapa johtaa täysin virheelliseen arvioon infraäänen haitallisuudesta. Se ei paljasta tuulivoimamelun tärkeintä terveyttä vaarantavaa piirrettä eli lapataajuisen melukomponentin ja sen harmonisten komponenttien esiintymistä sisätiloissa, toteaa analyysitulokset laatinut tutkija, diplomi-insinööri Hannu Nykänen.

Nykänen toimi ennen eläkkeelle jäämistään VTT:n johtavana tutkijana ja jatkaa eläkkeelle jäätyään tuulivoimaan liittyvien asioiden tutkimista.

Tuulivoimarakentamiseen järkeä

Nykänen toivoo valtiovallalta toimia tuulivoimarakentamisen järkevöittämiseksi ja minimietäisyyksien määrittämiseksi.

– Kuultavan melun suhteen asutuksen ja lähimmän voimalan minimietäisyydeksi tulisi määrittää 10 kertaa voimalatyypin pyyhkäisykorkeus. Esimerkiksi 300 metrin pyyhkäisykorkeudella minimietäisyys olisi 3 kilometriä. Tuulivoima-alueen sisällä olevien voimaloiden tornien minimivälimatkaksi tulisi määrittää 8 kertaa roottorin halkaisija, jolloin niiden keskinäisvaikutus olisi jo melko vähäinen.

– Nämä kaksi asiaa helpottaisivat meluasioiden ymmärtämistä, ja asian hahmottaminen voitaisiin tehdä nykyistä huomattavasti selkeämmäksi. Mikäli tällainen päätös joko valtion tai kaupungin toimesta saatettaisiin voimaan, voitaisiin ehkä koko monimutkaisesta melumallinnusprosessista luopua. Asiaa pitää kuitenkin vielä pohtia erikseen infraäänen kannalta.

Nykäsen mukaan nykyisin käytettävissä melumallinnuksissa on merkittäviä puutteita, mikä johtaa melutason aliarviointiin ja siten suojaetäisyyden aliarviointiin. Monissa kunnissa suojaetäisyyksiä ei ole edes määritelty.

Kannattaa lukea koko artikkeli.

Linkki artikkeliin

Kuntavaalit 2025 Jämsä - Uusi Suunta

Kuntavaalien tuulivoimalupaukseni

Olen samoilla ajatuksilla Pauli Karmalan kanssa tuulivoimasta, YouTube. 

Muuten olen ihan eri linjoilla asioista kuin Perussuomalaiset. 

Kuntavaaleissa oma tuulivoimalupaukseni on: 

• En tule äänestämään Jämsän tuulivoimaloiden puolesta.
• Kategorisesti olen tuulivoiman kannattaja, mutta etäisyys asunnoista tuulivoimaloihin tulee olla vähintään 2 km.

Jos haluat lukea lisää tuulivoimasta, niin voit tutustua kirjoituksiini. Väitän, että olen perehtynyt asiaan.

Jämsän kaupungin taloudellinen tilanne

Jämsän kaupungin tilinpäätös 2024 on valmistunut. 

• Talousarviossa ennustettiin, että tulos on pakkasella 2,5 M€.
• Verotulot ylittivät talousarvion +2,0 M€
• Tasapainotusohjelma toteutettiin +3,9 M€ paremmin
• Toimintatuotot olivat +0,9 € paremmat
• Tulokseksi muodostui lopulta +0,3 M€
• Oikeusriitojen varaukset on 3,2 M€ ja ne on jo sisällä tuloksessa
• Jos oikeusriitoja ei olisi, niin tulos olisi ollut +3,5 M€
• Jos lehmällä ois renkaat, niin se ois maitoauto :)

Siis 2024 tulokseksi ennustettiin -2,5 M€ ja tulokseksi muodostui +0,3 M€. Ilman oikeusriitojen varauksia tulos olisi ollut +3,5 M€. Saattaa olla, että osa näistä varauksista vielä tuloutuu kaupungille plussana.

Taseen alijäämä oli -2,3 M€. Tuloksella +0,3 M€ päästään kumulatiivisesti summaan -2,0 M€. Jos oikeusriidat voitetaan, niin sieltä tuloutuu 3,2 M€ eli olisimme reilusti plussalla, mutta kun kristallipalloa ei ole.

No nyt olemme kuitenkin kumulatiivisesti -2,0 M€ ja alijäämät tulee kattaa neljässä vuodessa, siitä kun ne on syntynyt. 

Lopuksi tulee kuitenkin muistaa, että kaupungilla on ylijäämää 6,9 M€ konsernirahastossa, jolla voidaan viime kädessä kuitata kertynyt alijäämä. 

Vuoden 2024 talousarvion yhteydessä oli jo hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma taloussuunnitelmakaudelle 2024‐2027. Eli 2027 tulee alijäämät olla katettu.

Elämme alati muuttuvassa maailmassa ja on vaikea arvioida, onko Jämsän kaupungin talous tasapainossa vai ei. Mielestäni lähellä ollaan.

Tulevaisuuteen katsoen, niin SOTE-kiinteistöistä ja muista lisäpoistoista aiheutuu merkittäviä ns. lisäkuluja kaupungille, jotka aiheuttavat sen, että vyö pitää pitää kireällä. Myös muita liikkuvia elementtejä on olemasa. 

Ikuista taistelua talouden kanssa.

Hajatelmia

"Aika pitkälti samat ihmiset tekevät päätökset. Jos tulisi vaihtuvuutta, tulisi uusia näkökulmia."

"Emme pelkää uusia ideoita, vaan vanhoja."

Kuntavaalit 2025 - Jyrki Kokko nro 81

Taistelu kotirauhasta ja lainan saannista

Tuulivoima vaikuttaa kiinteistöjen arvoihin ja lainojen saantiin. Oheinen ote on Ilta-Sanomista ja lopussa on linkki itse artikkeliin. Kannattaa lukea koko juttu avoimin mielin.

OTE:

Asia selvisi, kun Kvick neuvotteli paikallisen pankkinsa kanssa pienehköstä lainasta viime keväänä. Hän sai tuolloin pankilta tyrmäävän vastauksen.

Ilta-Sanomat on nähnyt verkkopankkiviestin, jossa pankkivirkailija kirjoittaa:

Selvittelin lainan vakuusasiaa ja tällä hetkellä tilanne sinun oman kiinteistön osalta on etten suosittele sen arvioimista tällä hetkellä.

Tuulivoimala hanke on kuitenkin sen verran mittava ja keskeneräinen että se varmasti vaikuttaa kohteen arvioinnissa, joten en usko että siitä olisi riittävästi vapaata vakuutta edes käyvän arvon puitteissa.

– Pankki on kirjannut lausunnon, että tuulivoimahanke vaikuttaa kiinteistön arvoon. Siitä on nyt mustaa valkoisella, Kvick sanoo.

LINKKI 

Ilta-Lehti

Kuulutus

Himos - Rinnepäivä

Keli oli sitä parasta, mitä keväällä toivoo. Rinteet totuttuun tapaan loistokunnossa. Jonoja ei pääse muodostumaan, kun hissikapasiteetti on korkea. Hieno oli lasketella.

Kuntavaalit 2025 - Jyrki Kokko nro 81

Fingrid reservit

 

Oheinen YouTube video kertoo, kuinka Fingrid säätää sähköverkon taajuutta.
https://www.youtube.com/watch?v=mxuz-5Bz-lA&t=16s

Lisäksi on myös hyvä selventävä YouTube "Fingrid ja reservit"
https://www.youtube.com/watch?v=W6RpvDtOP4s

Uusi Suunta - Vaalivideo

 

Kuru - INFO tuulivoimasta

 

YouTube, kesto 2 h 18 min https://www.youtube.com/watch?v=ZcNSF4qPJv4

eFatbike - Jämsänkoski / Tiirinniemi

Aurinko porotti ja yli + 5 C oli lämmintä. Oli aloitettava pyöräilykausi. Ensin Poljin Jämsänkoskelle. Miekkainpetäjän kautta menin Jämsään ja edelleen Kaipolaan. Tiirinniemessä kiersin lenkin. Paluu Kaipolanväylää vastatuulessa oli melkoisen kylmä. Pienien mutkien jälkeen olin Pispalassa. Pyörän pesu ja akun lataus. Seuraavaa pyöräilyä suunnittelemaan.

Matkaa kertyi 33,9 km https://share.trailmap.fi/geoitem_111781

Kuntavaalit 2025 - Uusi Suunta

Saunakylän hallituksesta vapautuu kaksi paikkaa

Tule Saunakylä tukirakennukseen toimijaksi

Kaupunginhallitus päättää valtuuston päätöksen vastaisesti

Jämsän kaupunginvaltuusto päätti aiemmin, että asemakaava-alueiden ulkopuolisten yksityisteiden hoitoa se ei jatka. Päätös tehtiiin talousarviossa 2025. 

Säästöohjelman toimeenpano siirtyi Elinvoimalautakuntaan.

Elinvoimalautakunnassa päätettiin, että yksityisteiden hoitoa jatketaan Jämsän kaupungin taholta.

Sitten taasen kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta, koska päätös oli valtuuston päätöksen vastainen. 

Asiaa käsiteltiin jälleen hallituksessa. Lähes kaikki yksityistiet päätettiin jättää hoitamatta, mutta kolmen (3) tien hoitoa päätettiin jatkaa, Hallinpenkintie, Järvenpääntie ja Sahatie. Punamulta -koalitio poimi rusinat vaalipullasta.

No tämä kolmen tien eriarvoinen päätös aiheutti sen, että oikaisuvaatimuksia tuli useita eri yksityisteiden osalta. Nyt kuitenkin hallituksessa 3.3.2025 kaikkia oikaisuvaatimuksia ehdotetaan esityslistalla hylättäviksi. 

Aiemmin mainitun kolmen tien kohdalla esittelytekstissä ei ole otettu kantaa oikaisuvaatimuksen kaikkiin kohtiin.

Esittelytekstistä on kokonaan jätetty pois oleellinen osa oikaisuvaatimuksen perusteluista, joissa osoitetaan, että tiettyjen teiden hoito kaupungin vastattavaksi otettuna asettaa tosiasiallisesti kuntalaiset asuinpaikkansa suhteen eriarvoiseen taloudelliseen asemaan.

Siis jos tehdään päätökset 3.3.2025 kaupunginhallituksen esittelytekstin mukaan, niin päätös on aiemman kaupunginvaltuuston päätöksen vastainen.

Täytyy muistaa, että kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin.

Sakea on soppa. Onko vaalit kuinka lähellä?

Jämsään tulevien tuulivoimaloiden perustietoa

Axpo Renewable Finland Oy suunnittelee kolmea tuulivoimala-aluetta Jämsäään.

Alueet ovat:

• Vehmaanmäen alue (Sahloinen), 4 km Koskenpäältä itä-kaakkoon
• Tiirinmäen alue (Porkkakylä), 11 km Koskenpäältä luoteeseen
• Paistikassuo (Vedenpää), 11 km Mäntästä itä-kaakkoon

Kaavoituksen perusteena on noin 7 tuulivoimalaa jokaiselle alueelle, yhteensä noin 21 voimalaa.

Tuulivoimaloiden takia rakentamisen alle jää maa-alaa seuraavasti:

• puustoa kaadetaan voimalan alta noin 2 ha, yhteensä 42 ha
• huoltotiet vievät yhteensä 21 ha maa-alaa, 1 ha/tuulivoimala
• siirtolinjaa 100 kV rakennetaan noin 45 km ja maata jää voimalinjan alle noin 200 ha
• siis yli 250 ha maata jää rakentamisen alle

Tuulivoimaloiden koko on kaavoituksessa

• korkeus 300 m, yli 2 kertaa korkeampi kuin Näsinneulan torni
• teho 10 MW, nykyisten rakennettujen keskiarvo 2023-2024 on 6 MW

Tuulivoimaloista tulee maisemaan pysyvä muutos, välkeilmiö ja melu.

• melu on kovimmillaan 1 km päässä tuulivoimalasta tuulen alapuolella
• melu on häiritsevä voimakasta 2-3 km päässä tuulivoimaloista, useassa kunnassa ei tuulivoimaloita kaavoiteta alle 2 km päähän asutuksesta
• melu kuuluu selkeästi vielä 3 km päähän
• selkeästi on havaittavissa melun äänihaittoja vielä 3-5 km päässä

Paistikassuon tuulivoimala-alueen vieressä on alle 2 km päässä 56 asuinhuoneistoa. Jos tarkastellaan 3 km läheisyyttä, niin asuinhuoneistojen määrä kasvaa.

Tuulivoima aiheuttaa ympäristö- ja luontovaikutuksia.

• Ympäristö ja luonto: Tuulivoimalat aiheuttavat voimakasta melua ja infraääntä, jotka voivat häiritä unta, aiheuttaa terveysongelmia ja karkottaa eläimiä.
• Lintukuolemat: Tuulivoimaloiden roottorit aiheuttavat merkittäviä lintukuolemia.
• Maisemavaikutukset: Suuret tuulivoimalat muuttavat merkittävästi maisemaa ja voivat heikentää alueen matkailuarvoa.
• Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen: Tuulivoimalat vaikuttavat negatiivisesti alueen luontoon ja eläimistöön.
• Veden saastumisriski: Tuulivoimaloissa oleva öljy voi aiheuttaa ympäristövahinkoja, jos voimala rikkoutuu.

Vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan.

• Maanomistajien riskit: Maanomistajat kantavat merkittävän riskin tuulivoimaloiden purkamiskustannuksista ja muista mahdollisista ongelmista.
• Alueen arvon lasku: Tuulivoimalat voivat laskea alueen kiinteistöjen arvoa.
• Matkailun heikentyminen: Tuulivoimalat voivat heikentää alueen matkailuarvoa.
• Terveyskustannukset: Tuulivoimaloiden aiheuttamat terveysongelmat voivat lisätä terveydenhuollon kustannuksia.
• Epävarmuus tulevaisuudesta: Tuulivoimaloiden pitkäaikainen toiminta ja purkaminen aiheuttavat epävarmuutta alueen asukkaille.

Tekniset ongelmat ja riskit sekä muut huolenaiheet:

• Voimaloiden luotettavuus: Tuulivoimaloiden käyttöikä on lyhyempi kuin valmistajat väittävät, ja niiden ylläpito on kallista.
• Onnettomuusriskit: Tuulivoimalat voivat aiheuttaa onnettomuuksia, kuten tulipaloja ja jäiden putoamista.
• Häiriöt radio- ja televerkkoihin: Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriöitä radio- ja televerkkoihin.
• Tuulivoiman tukijärjestelmät: Tuulivoimaa tuetaan verorahoilla, mikä koetaan epäoikeudenmukaiseksi.
• Demokratian ongelmat: Tekstissä väitetään, että tuulivoimahankkeet toteutetaan usein ilman riittävää paikallisen väestön kuulemista.

Havainnekuva Liesnäjärveltä, miltä Paistikassuon 300 m metriä korkeat tuulivoimalat näyttävät.

Jämsään suunniteltavien tuulivoimaloiden koko suhteessa Näsinneulan kokoon. Tuulivoimaloiden koko on kaksinkertainen.

Hajatelma - Toimii, mutta ei tuota

KAUPUSTELU JA USKON LEVITTÄMINEN TÄHÄN ASUNTOON MAKSAA 50 €.

Maksu suoritetaan käteisellä välittömästi. Pimputtamalla tai koputtamalla hyväksyt ehdot ja olet valmis maksamaan.

>>> Toimii hyvin, ei soi ovikello, mutta ei tuota mitään.

Ohjeistus vaaleissa ehdolla oleville ja vaalityöhön osallistuville Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöille ja tilojen käyttöä koskien

Kuinka ollakkaan, kun "vanha kaarti" yritti toimia päätettyjen ohjeiden vastaisesti. Hyvinvointialueelta otettiin asiaan tiukka kanta, ei voi toteuttaa.

Keski-Suomen Hyvinvointialueen ohje

 17.12.2024

Keski-Suomen hyvinvointialue | www.hyvaks.fi

Ohjeistus vaaleissa ehdolla oleville ja vaalityöhön osallistuville Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöille ja tilojen käyttöä koskien 

Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa turvata sen, että hyvinvointialueen luotettavuus poliittisesti riippumattomana sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestäjänä ei vaarannu.

Hyvinvointialueen työntekijät eivät osallistu työroolissaan vaalilain tarkoittamien yleisten valtakunnallisten vaalien (eduskuntavaalit, presidentinvaalit, kuntavaalit ja europarlamenttivaalit sekä aluevaalit) vaalityöhön siten, että se kyseenalaistaa riippumattomuuden ja tasapuolisuuden. Työnantaja ei päätä työntekijöiden osallistumisesta vaalityöhön yksityishenkilönä. Ylin viranhaltijajohto voi harkintansa mukaan

edustaa koko hyvinvointialuetta esimerkiksi tilaisuuksissa, jotka järjestetään useiden puolueiden yhteistyönä tai median järjestäminä.

Keski-Suomen hyvinvointialue ei tue ehdokkaita eikä puolueita rahallisesti.

Keski-Suomen hyvinvointialue ei anna eikä vuokraa hyvinvointialueen tiloja puolueiden käyttöön tai ehdokkaiden vaalitilaisuuksia varten. Poikkeuksen tilan käyttöön muodostavat sellaiset vaalipaneelit, joissa eri puolueiden edustajat ovat tasapuolisesti esillä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimitiloissa ei voi jakaa, asettaa jaettavaksi eikä kiinnittää seinille tai ilmoitustauluille poliittisia ilmoituksia tai mainoksia. Poliittisia mainoksia ei voi jakaa myöskään pihalla kiinteistöjen sisäänkäyntien välittömässä läheisyydessä työntekijöille tai asiakkaille.

Keski-Suomen hyvinvointialue ei tiedota omissa kanavissaan yleisten valtakunnallisten vaalien ehdokkaiden tai puolueiden viestejä. Vaalikaranteenin aikana ehdokas voi esiintyä hyvinvointialueen viestintäkanavissa vain välittömästi työtehtäviin liittyvissä asioissa. Vaalikaranteeni alkaa kuukausi ennen varsinaista vaalipäivää.

Vaalimainoksissa ei saa käyttää Keski-Suomen hyvinvointialueen tunnusta eikä muita hyvinvointialueille siirtyneiden palvelujen vanhoja tunnuksia tai logolla varustettua valokuvaa, jotta vaalimainosta ei virheellisesti tulkittaisi hyvinvointialueen maksamaksi. Vaalimainoksissa ei myöskään saa käyttää hyvinvointialueella töissä käytettäviä hyvinvointialueen tunnuksin varustettuja suoja-asuja.

Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöiden on vaalimainonnan lisäksi huomioitava, että toimiessaan sosiaalisessa mediassa työntekijän on pidettävä huolta siitä, että Keski-Suomen hyvinvointialueen rooli riippumattomana ja luotettavana palveluntuottajana ei vaarannu.

Facebookissa mainostettu tilaisuus / SDP Jämsä / Jorma Poti

INFORMAATIO ja KESKUSTELUTILAISUUS Jämsän sairaalan kiinteistön nykytilasta ja uuden sotekeskuksen suunnittelusta Jämsään Paunun koulun ruokalassa to 13.3 klo 18.00.

Asiantuntijoina paikalla Jämsän kaupungin tilapalvelupäällikkö Lauri Leppisaari, tilapalvelujohtaja Petteri Kontro ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Tule kuulemaan ja kysymään asiantuntijoilta suoraan.

Järjestäjänä 

JÄMSÄN DEMARIT

Vain muutaman euron tähden – tuulivoimaloiden taloushyöty voi mitätöityä

Pidän kirjoitusta varsin mielenkintoisena ja seikkaperäisenä. Suosittelen lukemaan. Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori Multialta.

Vain muutaman euron tähden – tuulivoimaloiden taloushyöty voi mitätöityä

Lähde Suur-Keuruu

Tuulivoimahankeyhtiöt myyvät voimaloita päättäjille korostaen voimaloiden talousvaikutuksia – kiinteistö- ja yhteisöveroa, vuokratuloja- ja veroja sekä työllisyyttä. Lukuihin liittyy kuitenkin merkittävää epäselvyyttä.

Etujärjestö Suomen Uusiutuvat on kehottanut jäseniään varovaisuuteen yhteisöverolupausten suhteen. Syken (Suomen ympäristökeskus) mukaan voimala tuottaisi yhteisöveroa vain 528 euroa/vuosi. Esimerkiksi Energiequelle on maksanut Suomeen yhteisöveroa heikosti, vain 20 000–34 000 euroa (2021–2022).

Maanvuokrista ja työllistymisestä ei juuri kerry tuloja kuntaan. Vuokraajat ovat pääosin metsäyhtiöitä ja tahoja, joiden veroja ei tulouteta kuntaan. Vuodesta 2025 lähtien vuokratulo verotetaan pääomatulona valtiolle. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan tuulivoimaloiden suora työllisyysvaikutus on laskennallisesti 0,30 henkilötyövuotta/voimala 30 vuoden aikana. Työllisyysvaikutusten todettiin kohdistuvan suurempiin kaupunkikeskuksiin.

Tuulivoimaloiden ainoaksi merkittäväksi tulovaikutukseksi jää siis kiinteistövero, jonka suhteen tehdään usein katteettomia lupauksia. Osa viranomaisista on myöntänyt, ettei osaa arvioida kiinteistöverotasoa.

Tämän kirjoituksen esimerkkinä toimii Energiequellen vuosien ajan suunnittelema Nikaran hanke erämaisella pohjavesialueella. Nykyinen suunnitelma kattaa enintään 8 voimalaa, joista lähin on 1,2 kilometrin etäisyydellä asunnosta. Yhtiö myisi hankkeen eteenpäin, yleensä Luxemburgiin rekisteröityneille rahastoille. Eteenpäin myynti on yhtiön toimintastrategia ja yhtiö on myynyt useamman hankkeen Klima Vest Impact Fundille joka on rekisteröity Luxemburgiin.

Voimalakoon ja investointikustannusten noustessa, kiinteistöverot kasvavat. Vero laskee ikäalennuksen takia 2,5 prosenttia vuodessa noin 24 vuoden ajan. Verohallinnon mallien perusteella useat etujärjestön ja yhtiöiden viimeaikaisista kiinteistöveroväittämistä ovat vääristeltyjä.

Suuntaa antava kiinteistöveroarvio suurimmalle, ei vielä käytössä olevalle testivoimalamallille (7,2 MW), olisi keskimäärin 35 000 euroa, ei 52 000 euroa kuten etujärjestö väitti muistiossaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle. Ensimmäisenä vuonna vero olisi noin 48 000 euroa, ei jopa 70 000 euroa/voimala kuten Nikaran tiedotetilaisuudessa väitettiin.

Voimalaitosten kiinteistöveron vaikutus kuntatalouteen riippuu voimaloista ja valtiontasausjärjestelmän tulojen tasauksen uudistuksesta. Valtioneuvosto toteaa: ’’Tällä hetkellä voimalaitoskunnat saavat huomattavan edun muihin kuntiin nähden, kun voimaloiden kiinteistöveroa ei huomioida tasauksen laskentaperusteissa’’. Valtiovarainministeriö aikoo huomioida voimalaitosten kiinteistöveron tasauksen laskentaperusteissa, todennäköisesti enintään 50 prosentin osuudella.

Uudistuksen vaikutuksen havainnollistamiseksi, Kuntaliiton tulojen tasausjärjestelmän simulaattorilla arvioitiin Nikaran 5 tai 8 voimalan (7,2 MW) vaikutus Multian tuloihin. Tasauslaskennan pohjana ovat verohallinnon tilastoista saatavat maksuunpannut verotulot vuonna 2022. Simuloinnissa kunnan muut laskennalliset verotulot (kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistövero) ja tasausrajat ja -prosentit pysyivät muuttumattomina. Voimalaitoskiinteistövero huomioitiin maltillisesti (25 prosenttia) tulojen tasauksessa, jossa muut kiinteistöverot huomioidaan jo nykyään 50 prosentin osuudella.

Multian verotuloihin perustuva valtion tasaus uhkaisi muuttua negatiiviseksi Nikaran mahdollisten voimaloiden seurauksena. Voimaloiden kiinteistöveron seurauksena kunnan tasaustulo laskisi merkittävästi ja menisi negatiiviseksi 9 vuoden ajaksi. Tällöin kunta maksaisi valtiolle tasausta, enimmillään 7 900 euroa vuodessa.

Hankkeen tuoma hyöty kunnalle olisi olematon. Tulot kasvaisivat hyvin maltillisesti vain ensimmäisinä vuosina (enintään 100 000 euroa/vuosi) kahdeksan voimalan kiinteistöveron ollessa korkeimmillaan. Voimaloiden toiminnan aikana, tulot olisivat keskimäärin 19 000–29 000 euroa korkeammat (+3 700 euroa/voimala) kuin ilman voimaloita.

Tuulivoimalat toisivat kunnalle ja yhteisölle uusia kustannuksia ja vero- ja omaisuuden menetyksiä. Luontoarvojen menetysten taloudellista arvoa on vaikea arvioida. Purkukulujen ollessa noin 6,5 prosenttia rakentamiskustannuksista, purkuvakuuden tulisi olla yli 600 000 euroa/voimala. Energiequellen mukaan hankkeen purkuvakuus on 100 000 euroa/voimala, joka ei kata edes maanpäällisten osien purku- ja kierrätyskustannuksia.

Karstulassa tuulivoimahankkeiden uusi italialainen omistaja purki yksipuolisesti purkuvakuuden indeksiehdon. Asiantuntijoiden mukaan purkuvastuu tällaisissa tapauksissa uhkaa jäädä lopulta kunnille, sillä yksityiselle maanomistajalle alan toimijat eivät uskalla riskien vuoksi tarjota palvelujaan. Multian vastuulle voisi jäädä jopa 4 miljoonan euron purkukulut.

Voimalat laskisivat myös asuinkiinteistöjen arvoa. Pohjoismaisten kattavien tutkimusten perusteella tuulivoimalat vaikuttavat negatiivisesti asuinkiinteistön arvoon, sitä enemmän, mitä lähempänä ja mitä useammasta ja korkeammista voimaloista on kyse. Ruotsin tutkimusten perusteella vaikutus on -19–23 prosenttia etäisyyksillä 0–2 kilometriä, vaikutusten ylettyessä aina 8 kilometriin asti.

Nikaran hankkeen vaatima pitkä 27,9 kilometrin sähkölinja pirstoisi lukuisten maanomistajien maita. Linja veisi noin 110 hehtaaria eli 50 000 euron arvosta metsäpohjaa maanomistajilta, jotka eivät hyödy hankkeesta. Menetyksiin voidaan laskea myös johtokäytävän reunavaikutusten aiheuttamat puustotappiot ja tuleva puuntuotto – karkean laskutoimituksen perusteella elinkaaren aikana yli miljoona euroa. Menetetyt korjuu ja -kuljetustyöt olisivat noin 250 000 euroa.

Pysyvä hiilinielun häviäminen aiheuttaa veronmaksajille kustannuksia (vähintään 100 euroa/ekvivalenttitonni) tai estää metsänomistajan hiilinielukaupan. Hehtaari suomalaista metsää sitoo keskimäärin 3,7 tonnia hiilidioksidia vuodessa – hiilinielutappiot olisivat 1,22 miljoonaa euroa voimaloiden toiminnan aikana.

Lunastuslakia hyödyntämällä, kaikki edellä mainittu hyöty siirtyy hankeyhtiön yhdelle saksalaiselle omistajalle ja myöhemmin Luxemburgin rahasto-omistajille.

Multian kunnan asukkaista 52 prosenttia asuu haja-asutusalueella. Kunnassa on merkittäviä laissakin määriteltyjä suojeltuja luontoarvoja laajoilla alueilla. Näistä syistä kuntaan ei ole mahdollista rakentaa mittavaa määrää tuulivoimaa. Tuleva kansallinen suojaetäisyys muuttaa tilanteen entistä haastavammaksi. Voimalan pystytys 1,2–1,4 kilometrin etäisyydelle asunnoista ei ole monien haittojen vuoksi perusteltua.

Muutaman voimalan kiinteistöveron tuoma etu häviäisi valtion tulojen tasauksen seurauksena lähes kokonaan. Kun huomioidaan voimaloiden aiheuttamat muut mahdolliset tulot ja kustannukset, jäisivät kunta ja yhteisö hankkeen seurauksena selvästi tappiolle.

Jos Nikaran hanke toteutettaisiin vastoin taloudellisia ja muita järkisyitä, olisi se lähinnä kiusantekoa vaikutusalueen asukkaita, maansa menettäviä maanomistajia ja luontoa kohtaan.

Riikka Rajalahti
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Multia 29.11.2024

Hajatelma - Pessimismi ja optimismi sekä synkkyys

Vankka pessimismi on monesti parempi kuin pienikin häivähdys optimismia. Älä kuitenkaan vaivu synkkyyteen.

Padasjoki, Tuulivoimarakentamisen periaatteet

Kunnanvaltuusto, kokous 27.1.2025
Pöytäkirja on tarkastettu
§ 5 Tuulivoimarakentamisen periaatteet
PADDno-2024-171
Aikaisempi käsittely
Kunnanhallitus, 20.1.2025

Kuvaus

Kokouksen osanottajilla on mahdollisuus kokoustilanteessa tutustua A2-kokoiseen alueen karttaan, johon on merkitty arvio esitetyn etäisyysrajauksen vaikutukista rakentamismahdollisuuksiin. Kuva ao. kartasta toimitetaan oheismateriaalina kokouksen osanottajille.

Ehdotus

Valtuusto hyväksyy seuraavan esityksen tuulivoimarakentamisen periaatteiksi:

1) Hankkeen toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti laajaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA),​ joka pohjautuu voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin. YVA-​menettely tulee toteuttaa hankkeen koosta (tuulivoimaloiden määrästä) riippumatta mikäli sen ympäristövaikutukset olisivat todennäköisesti merkittävästi haitallisia.

Hankekokonaisuuteen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen,​ käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet.

2) Tuulivoimalan sijoittumisen suunnittelun lähtökohtana on vähintään 2,​0 kilometrin etäisyys vakituisesta ja loma-​asumisesta. Kiinteistönomistaja voi sopia tuulivoimaoperaattorin kanssa lyhyemmästäkin etäisyydestä.

3) Kunta edellyttää,​ että tuulivoimala-​aluetta palvelevan sähkönsiirron esim. ilmajohdon alueella yhtiö maksaisi maanomistajille (vähintään) seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Metsäalueen maapohjan käyttöoikeutta (rakentamista ja kunnossapitoa) koskevaa korvausta vähintään 1 € / m2/ kertakorvauksena.

• Sopimushetken puuston myyntitulo kuuluu maanomistajalle

4) Tuulivoimalan enimmäiskorkeus määritellään hankekohtaisesti huomioiden laaditut vaikutusarvioinnit ja mahdolliset kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset minimoiden maisema,​ melu ja välkevaikutukset. Maksimikorkeus ei kuitenkaan voi olla 290 m yli Päijänteen korkeutta. Maisemassa pitää huomioida erityisesti ainutlaatuinen Päijänteen suurjärvimaisema ja kansallispuisto.

5) Kunnanhallitus velvoittaa tuulivoimayhtiötä varautumaan,​ myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin,​ että jätteen pois viemiseen,​ riittävillä vakuudellisilla purkurahastoilla.

Tämä koskee itse tuulimyllyjä,​ että perustusosaa (betoni ja harjateräs) Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin. Vakuuden määrä ratkaistaan rakentamisen luvituksen yhteydessä.

6) Kunnanhallitus toteaa,​ että tällä esityksellä kunnanhallituksen 22.5.2023 sisällöllisesti pöydälle jättämä esitys sekä kunnanhallituksen 6.5.2024 § 98 päättämä valmisteluvelvoite kunnanhallituksen käsittelyyn tuotujen ohjaustoimien sisällöllisestä käsittelystä ja asian saattamisesta kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tulee toimeenpantua.

7) Ympäristölupa on edellytyksenä tuulivoiman rakentamiselle. Tällä turvataan kunnan mahdollisten haittavaikutusten tutkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Päätös

Silja Savola, Heikki Toivonen ja Eeva-Riitta Kusmin ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Puheenjohtaja Rauno Hännikäinen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Antti Räsänen kannatti Rauno Hännikäisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty asian palauttamista koskeva kannatettu esitys, rajataan keskustelu koskemaan vain asian palauttamista, kunnes asia on tältä osin ratkaistu.

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asian palauttamista koskeva esitys hyväksyä yksimielisesti. Kun kukaan ei vastustanut, puheenjohtaja totesi päätökseksi tulleen asian palauttaminen valmisteltavaksi.

Valtuuston päätös vedettiin takaisin kunnanhallitukseen

Kunnanhallitus, kokous 10.2.2025
Pöytäkirja on tarkastettu
§ 25 Tuulivoimarakentamisen periaatteet

https://padasjoki.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanhallitus/Kokous_1022025/Tuulivoimarakentamisen_periaatteet(12263)

Päätös

Pöytäkirjantarkastajien valinnan yhteydessä (20 §) päätettiin yksimielisesti käsitellä esityslistan asia: Tuulivoimarakentamisen periaatteet (25§)  esityslistasta poiketen ensimmäisenä varsinaisena asiana. Eeva-Riitta Kusmin, Heikki Toivonen ja Silja Savola poistuivat kokouksesta esteellisenä eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Kokoukseen osallistui Heikki Toivosen varajäsenenä Kalle Jaakkola klo 15.03-15.10 asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan ja poistui tämän jälkeen kokouksesta. Puheenjohtajana toimi I varapuheenjohtaja Mira Vilkman.

Varapuheenjohtaja Mira Vilkman avasi asiasta keskustelun ja teki sen kuluessa seuraavan vastaesityksen päätösehdotukselle:

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy seuraavat tuulivoimarakentamisen periaatteet:

1)     hankkeen toteuttaminen edellyttää laajaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka pohjautuu voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin. YVA-menettely tulee toteuttaa hankkeen koosta (tuulivoimaloiden määrästä) riippumatta Hankekokonaisuuteen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet. 

2)     Tuulivoimalan sijoittumisen suunnittelun lähtökohtana on vähintään 2,0 kilometrin etäisyys vakituisesta ja loma-asumisesta.

3)     Kunta toivoo, että tuulivoimala-aluetta palvelevan sähkönsiirron esim. ilmajohdon alueella yhtiö maksaisi maanomistajille (vähintään) seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Metsäalueen maapohjan käyttöoikeutta (rakentamista ja kunnossapitoa) koskevaa korvausta vähintään 1 € / m2/ vuosittain.

• Sopimushetken puuston myyntitulo kuuluu maanomistajalle.

Tämä on kuitenkin maanomistajan ja tuulivoimayhtiön välinen asia.

4)     Tuulivoimalan enimmäiskorkeus määritellään hankekohtaisesti huomioiden laaditut vaikutusarvioinnit ja mahdolliset kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset minimoiden maisema, melu ja välkevaikutukset. Maksimikorkeus ei kuitenkaan voi olla 290 m yli Päijänteen korkeutta. Maisemassa pitää huomioida erityisesti ainutlaatuinen Päijänteen suurjärvimaisema ja kansallispuisto.

5)     Kunnanhallitus velvoittaa tuulivoimayhtiötä varautumaan, myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin, että jätteen pois viemiseen, riittävillä vakuudellisilla purkurahastoilla. Tämä koskee itse tuulimyllyjä, että perustusosaa (betoni ja harjateräs) Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin. Vakuuden määrä ratkaistaan rakentamisen luvituksen yhteydessä. Vakuuden tulee olla pohjoismaisen pankin antama.

6)   Ympäristölupaa tulee hakea ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Tällä turvataan kunnan mahdollisten haittavaikutusten tutkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Ilpo Siljander kannatti esitystä. Varapuheenjohtaja totesi tehdyksi kannatetun muutosehdotuksen ja esitti äänestysjärjestykseksi menettelyä, jossa päätösehdotusta kannattavat äänestävät "Jaa" ja Mira Vilkmanin esitystä kannattavat äänestävät "Ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 Jaa -ääntä (Anne Lepistö, Mikko Korkeela ja Janne Rajala) sekä 3 Ei -ääntä (Kalle Jaakkola, Mira Vilkman ja Ilpo Siljander), joten päätökseksi tuli äänten mennessä tasan puheenjohtajana toimivan varapuheenjohtaja Mira Vilkmanin tekemä ja kannattama esitys.

Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Vielä puuttuu valtuuston päätös.....

Sähkön spot-hinnat ja tuulivoima sekä riskit

"Spot-hinnat eli sähkön pörssihinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tuulivoiman tuotanto on sääriippuvaista, mikä tarkoittaa, että sähköä on markkinoilla enemmän silloin kun tuulee. Tämä lisää tarjontaa, jolloin sähkön hinta usein laskee. Esimerkiksi tuulisina päivinä markkinoilla on tarjolla runsaasti tuulisähköä, mikä voi johtaa siihen, että hinta pörssissä tippuu merkittävästi, jopa alle tuotantokustannusten." Lähde

Kun taas ei tuule, niin sähköstä on pulaa ja sen hinta nousee. Kuinka kannattavaa tuulisähkön kaltaiseen sähköntuotantoon investointi lopulta on? Tuulta ei voi varastoida eikä sen tuottaman sähkön varastointia ole vielä ratkaistu taloudellisesti järkevällä tavalla.

Suomeen suunnitellaan rakennettavaksi 10 000 uutta tuulivoimalaa. Nyt niitä on 1 850.

Kun tuulivoimaa on paljon, niin tuulisella säällä sähkön hinta on alle tuotantokustannusten, kun ei tuule, niin sähkön hinta on korkea, mutta tuulivoimalat eivät juuri tuota sähköä eikä niiden omistajille tule tuloa.

Tuulivoimayhtiö saattaa ajautua konkurssiin kannattamattomana tämän lisäksi myös sen takia, että voimaloiden ikääntyessä korjaus- ja huoltokulut kasvavat sekä vanhojen voimaloiden tuottavuus ja kilpailukyky muutenkin laskevat.

Maanomistaja vastaa viime kädessä tuulivoimaloiden ja niiden perustusten purkamisesta. Purkukulut ovat puolen miljoonan luokkaa voimalaa kohden. Jos purkukuvakuuksia ei ole tai ne ovat liian alhaiset eikä maanomistaja selviä purkuvelvoitteestaan, siirtyy purkaminen kunnan tai kaupungin vastuulle.

Onko tämä tuulivoima maanomistajalle kuinka iso riski?

Suuret lupaukset

Kiihkoon rakentaa tuulivoimaa pätee sama kuin kaikkiin suuriin lupauksiin: 

"Jos jokin asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta".

Himos - Web -kamera, Pohjois-Himos

Web -kamerassa on Himoksen pohjoisrinteet koko komeudessaan laskettelupäivän jälkeen.

Hyvää Ystävänpäivää 2025

Ystävänpäivän juuret ulottuvat antiikin Roomaan, jossa sitä vietettiin Lupercalia-juhlana. Tämä juhla oli omistettu hedelmällisyydelle ja puhdistautumiselle. Myöhemmin katolinen kirkko otti käyttöön Pyhän Valentinuksen päivän, joka yhdistettiin rakkauden ja ystävyyden juhlistamiseen.

Pyhä Valentinus oli marttyyri, joka legendan mukaan vihki salaa nuoria pareja kristilliseen avioliittoon, vastoin keisari Claudius II:n määräyksiä. Valentinuksen kuolinpäivä, 14. helmikuuta, on sittemmin vakiintunut ystävänpäiväksi, jolloin ihmiset osoittavat rakkautta ja arvostusta läheisilleen.

Tuulivoiman aiheuttama melu 3 km päässä tuulivoimapuistosta - YouTube

Tässä on ollut paljon keskustelua, että meluaako se tuulivoimala ja mikä on sen aiheuttama haitta. SiivikonSisun YouTube videolla havainnollistuu tuulivoimalasta aiheutuva ääni.

Katso video ja mieti haluatko lähialueellesi tuulivoimaa linkki. Lähialueena tarkoitan alle 3 km päässä olevaa tuulivoimala-aluetta.

Jämsässä on Vedenpäässä Paistikassuon tuulivoimaloiden lähialueella, alle 2 km, on 56 asuntoa. 

Pudasjärvellä Tolpanvaaran tuulivoimapuistosta kuvattu video on noin 3 km päästä otettu.

Täytyy muistaa, että Tolpanvaaralla on 

• 5,9 MW myllyt ja niiden 
• korkeus on 225-260 m. 

Paistikassuolle ollaan kaavoittamassa 

• 10 MW ja 
• 300 m korkeita myllyjä.

Kuinka tehokkaasti tuulivoimaloiden ääni voi peittää kaikki luonnolliset ympäristön äänet??

Tuulivoimala-alue Jämsä Paistikassuo

Tuulivoimala-alue  Pudasjärvi Tolpanvaara

Laskettelun jälkeen tummaa rommia

Kävin heti aamusta laskettelemassa. Sen verran sohvalla paleli laskettelun jälkeen useamman tunnin, että oli turvauduttava vanhaan konstiin. Otin kaapista Balticin tummaa rommia ja oikein reilun huikan nappasin. Loppui paleleminen ihan top tykkänään. Vanhat konstit on parempia kuin uudet. Mitä lie ne uudet sitten ovatkaan, tiedä häntä. 

Täytyy taas muistaa ja muistuttaa, että Himokselta ei pääse pois sunnuntaina klo 11-12 ilman puhallutusta. Koettu on. Tämä on hyvä. No nythän olen jo kotisohvalla, joten nou hätä.