lauantai 25. syyskuuta 2010

Energiansäästölamppu - kupla

Asun sähkölämmitteisessä talossa. Ostin kokeeksi energiansäästölamppuja. Pääkoppaani rupesi kivistämään ja oli pakko laskea teinkö järkiostoksen.

Korvasin 60 W lapun vastaavalla energiasäästölampulla 11 W. Ja laskin lamppujen vuosittaiset kustannukset energiankulutuksen ja hankintahinnan/kesto osalta.

Energian kulutus on 60 W lampulla 4,19 €/a. Tulokseen päädyin seuraavilla arvoilla: lamppu on joka päivä päällä 6 h, sähkön hinta (siirto ja energia) on 10,62 snt/kWh ja sähköenergiasta syntyy 70 % lämpöä (Motiva). Energiansäästölampulla energian kulutus on 1,28 €/a arvoilla 6 h, 10,62 snt/kWh ja 30 %.

Hankintahinta ja pitää myös huomioida vuositasolla, koska niissä on oleelliset erot. 60 W lamppu kestää 800 h, vuodessa kuluu siten 2,74 lamppua ja kun hankintahinta on 50 snt/kpl, niin nämä tekevät 1,37 €/a. Energiansäästölampulla laskenta-arvot ovat 10 000 h, 0,22 kpl/a ja 10 €/kpl.

Eli yhteenveto. Tavallinen 60 W hehkulamppu kuluttaa rahaa sähkön muodossa 4,19 €/a ja sen hankintakustannukset vuodessa on 1,37 €/a, yhteensä 5,56 €/a. Energiansäästölampun vastaavat luvut ovat 1,28 €/a ja 2,19 €/a eli yhteensä 3,47 €/a.

Yhden 60 W hehkulampun korvaaminen 11 W energiansäästölampulla säästää 2,09 €/a. No se ei ole juuri mitään. Ja kestääkö energiansäästölamppu 10 000 h? Kaikki riippuu siitä onko tästä vaihdosta hyötyä.

Mutta jos laitankin tämän energiansäästölampun ulos pihaa valaisemaan, niin silloin 60 W korvaaminen 11 W energiansäästölampulla tuo hyötyä 10,58 €/a. Tällöin laskelmasta poistettiin tämä Motiva nettisivuilla ollut lämmön vaikutus. Tämä on jo merkittävä luku.

Mutta lopputulemana energiansäästölampun tuomat median ilmoittamat hyödyt on jokseenkin kupla. Vaikka noita laskelmissani käyttämiäni arvoja muuttelisi, niin oleellisesti se ei vaikuta lopputulokseen.

Ihmisten pitää keskittyä ostamaan led -lamppuja, koska niillä saadaan paremmat säästöt. Mutta sen laskelmat teen joskus myöhemmin.

Ja nyt rupean odottelemaan syksyn pimeneviä iltoja sähköpatterin lämmössä ja hehkulampun valossa.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Haja-asutusalueen jätevedet

Katsoin tuossa eilen torstaina 24.9. A-Talk ohjelmaa TV1:ltä. Ja jäin miettimään ohjelman antia. Siinä puhuttiin vesistöihin tulevasta fosforikuormituksesta ja siitä mistä ne tulevat. Yksikään uusi myytävä puhdistamo ei toimi vaihtuvissa Suomen säissä halutulla tavalla. Ihmiset uhraavat taajama-alueen ulkopuolella tuhansia euroja puhdistamojen laittamiseen. Perinteinen sakokaivotekniikalla syntyvä jätevesi kahden hengen osalta tuottaa noin 0,8 kilon fosforikuormituksen ympäristölle. Ja yhden apulantasäkin levittäminen omalle pihamaalle aiheuttaa jo 8,0 kilon kuormituksen. Maatalouden kylvämät apulantamäärät aiheuttavat vähintään kymmen tai satakertaiset tai tuhat kertaiset fosforikuormitukset vesistöön.

Lehmien, hevosten ja muiden kotieläinten uloste ei varmaankaan ole mitään, koska ne saa kakkia pitkin ja poikin ympäri peltoja. Talvella lehmien lantakin ajetaan jäiselle pellolle ja kevät aurinko sulattaa lumet. Sulamisvedet huuhtovat pellolle levitetyt ainekset vesistöihin. Tämäkään ei ole haloota tuottava ilmiö. Sitten hirvet ja muut metsän eläimet saavat kaikkia aivan minne tahtoo. Ei tuota tämäkään haloota. Ja vesilinnut mm. sorsat saavat kaikkia aivan suoraan vesistöön ja sekään ei tuota haloota. Mutta ihmisen kakki? Se on aivan mahdoton ongelmajäte. Se pitää pullottaa, maksoi mitä maksoi. Ja se pitää tehdä vehkeillä, jotka eivät edes toimi.

Jäin miettimäänkin, mihin on kadonnut ihmisten kokonaisuuden taju? Paljonko on paljon? Ja mikä on kokonaisuus?

Hyvää syksyn jatkoa kaikille kakin pullottajille. Jäädään odottelemaan aurinkoisia kevätpäiviä.

torstai 23. syyskuuta 2010

Puhdas Jämsänjoki

Suurin osa lukijoista muistaa ajat, jolloin Jämsänjoki oli keskustamme takapiha ja todellinen likaviemäri. Vesi oli todella likaista 60 luvulta aina 80 luvun loppuun saakka. Itse muista kesiä 80 luvun alusta, kun joella lillui vihreitä meduusan näköisiä klönttejä ja joki kupli kuin kotiviiniastia. Jätteet mätänivät ja siitä muodostui metaania. Nuoriso teki talvella jäähän metaanin purkausreikiä ja sytyttivät sen tuleen, iloisesti paloi. Ajat ovat muuttuneet. Joessa virtaa nykyisin puhdas vesi. Kapeilla kohdilla on joen pohjassa sinistä Jämsäläistä savea. Leveissä lahdekkeissa on varmaan jäämiä teollisuudesta, mutta antakoon niiden siellä rauhassa levätä. Keväisin tulvien aikaan koko joen vesi vaihtuu kerran vuorokaudessa. Hitaimman virtaaman aikaan veden vaihtumiseen kuluu noin 2 viikkoa. Tästä laskettuna joen vesi vaihtuu noin 170-190 kertaa vuoden aikana. Nykyisin kuha elää joessa ja samoin on löydetty rapuja. Nämä ovat selvä puhtaan veden merkki. Mutta kuinka ihmiset saataisi uskomaan, että joki ei ole enää se muistamme likaviemäri, vaan se on puhdas uimakelpoinen ja arvokaloja kuhiseva keidas. Se on meidän Jämsäläisten hieno ja kerrassaan upea luontokohde, josta meidän pitää ottaa kaikki hyöty irti. Pitäkäämme joki puhtaana ja nauttikaamme se kauneudesta.

Populisti Paakkanen

Taas tuli luettua Arja Paakkasen mielipidekirjoitus, Jämsän Seutu 20.9.2010. Arja - päätökset tehdään tietyssä järjestyksessä ja siihen vaikuttaminen ennakolta on hyvin järkevää, ei jälkikäteen. Mutta kun päätökset on tehty lain ja säädösten mukaisesti, niin jälkeen kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen päätösten mukaisesti. Kaikenlaisen populistinen jälkivatvominen ei ole mielekästä, ne päätökseen vaikuttavat keskustelut on jo käyty, sorry vaan. Eikä pidä viimeiseen saakka lehtien palstoilla toitottaa, että ”voi voi huono päätös, se olisi pitänyt tehdä näin ja näin”. Tämä asioiden populistinen vatvominen ei edistä yhtään mitään. Ehdotankin, että kaikkien, yhteisistä asioista kiinnostuneiden pitäisi keskittyä keskusteluun ja vaikuttamiseen jo asioiden valmisteluvaiheessa. Se on sitä oikeaa politiikkaa, yhteisten asioiden ajamista. Ja päätöksen jälkeen puhalletaan yhteen hiileen yhteisen päätöksen hyväksi.